Siirry pääsisältöön

Karkki hiuksissa.


"kiitos pippeli", kuuluu Esikon suusta kun hän katsoo piirrettyjä. Pimperi(?) Pimpeli(?), en nyt ole varma mikä piirroshahmon nimi on, koska en kuule kun Pippuri soittaa huuliharppua toisella puolellani.

Klo on 6:30. Esikko on herännyt ennen viittä, Pippuri nousi tasan viideltä.

Ollaan koko perhe säkkituolilla. Isäntä nukkuu ja toimii karkkikippo-kännykkätelineenä, Pippuri huutaa nyt vieressä "pyyeee" kun haluaa, että näytän kokoajan valkoiseksi maalatun rukin kuvaa.
 Minä löysin äskön huuliharpusta hyvän aloituksen "heinillä härkien"-joululauluun ja reenailin sitä myös tässä säkkituolilla, vaakaatasossa tietysti... Isännän nukkuessa(?) vieressä. Mutta ihanalta kuulostaa tuo huuliharppukin..

Kun aloin kirjoittamaan tätä, huomasin että tukassani on Pippurin puoliksi syöty, tahmea hedelmäkarkki. Meillä karkkipäivä alkoi noin klo:5:30.

Esikolla on uutena "tätä kannetaan kokoajan mukana"-tavarana täysi mansikkahillopurkki ollut pari päivää..


Viikon aikana olen..
*Naarmuttanut meidän autoa.(huom! kukaan muu ei vahingoittunut tässä, paitsi talvirengas talon nurkalla)
*Varjellut kylpyhuoneessa ollutta mattoa. Alle vrk, niin viemäri meni jotenkin tukkoon ja vedet nousivat takaisin ja kastelivat maton. + pesukoneen poistovesiputki(?) oli hieman väärällä paikalla ja nekin vedet valuivat maton kautta viemärille.
Sitten siihen putosi(minun kädestäni tiätty) vielä koiran märkäruokapurkki ja sitä tavaraa löytyi myös seiniltä.
Isännän kanssa saunareissu jäi tekemättä, keskityttiin keittämään vettä, kaatamaan viemäriin viemäriraetta ja kiistelemään kuinka se nyt kuuluikaan oikeaoppisesti tehdä.

*Eilen laitoin uunin päälle ja talo sai kokovartalotuuletuksen, kun käryä ja hajua oli jokapaikassa. Oli rasvaa pudonnut pizzasta pohjalle ja ajattelin hetken että kuinkahan tässä käy. Sitten kun aloin siivoamaan sitä rasvaa(uuniin viilentämisen jälkeen) Pippuri tuli aivan vierelle ja komensin
kauemmaksi kun on kuumaa, niin sanoi "kakka" ja lorotteli pissit minun jaloille. thänks.

*Saanut oranssin ruusukimpun atk-opetuksesta isotädiltäni. Pippuri luuli taas, että henki lähtee jos puhun muiden kuin hänen kanssaan. Tai kun ei saanut lisää tomaattia heti kun pyysi.  Istuma-asennosta suoraan selkä kaarelle niin että pää kolisee lattiaan ym. kevyttä.

*Siivonnut ja siivonnut ja vielä enemmän sotkenut ja sotkenut.

*Melkein luovuttanut Esikon kerhoilun suhteen ja sanonut, ettei sinne tarvitse enää mennä jos et halua. MUTTA. Nyt oli kuitenkin niin onnistunut kerhokerta, että jatkan kannustamista ja yritetään ensi viikolla uudestaan.

*Kuvannut yhden ihanan yksivuotiaan. Mä vaan aina jaksan ihmetellä.. Mun mielestä jokainen lapsi on ihme. (Vaikkei se siltä kotona aina tunnukaan ;D )

*Aivastellut joka päivä, koska olen mennyt ilman allergialääkkeitä mahdollisimman paljon vaikka cetirizin on sallittua käyttää raskauden aikana

 *Ollut punanaama suurimman osan viikosta. Tomaatista? Appelsiinimehusta? Koirasta? Jos laskisin itseluottamukseni pelkästään ulkoiseen olemukseen... Olisin aika rikki myös henkisesti. Ikinä ei voi tietää millaisena prinsessana herää. Koskaan ei ole normaali, sen tiedän. Suoraansanottuna en tiedä minkä varaan sen lasken... En ainakaan muistini.! Sanoisin, että suurin voima on ulkopuolelta tuleva voima. Ystävät, perheet, frendit, kamut.. Kukaan ei ole ikinä sanonut liikaa, että olisin liikaa erilainen. Olen aina saanut olla mitä olen..
Tosin... Suvulle ja perheelle tämä minun läheisenä oleminen on raskasta. Sain siskoltani eilen uhkauksen kivittämisestä, koska olin lainannut pöllöpeiton. (Pippurin vaunujen päälle kun nukkui) Ainoa tavara jota ei olisi saanut viedä, tai oikeastaan kaiken muun jo olen melkein kertaalleen vienyt ja unohtanut palauttaa ainakaan heti. Lupasin palauttaa tänään ja sen teen.

*Askarrellut Esikolle pelitaulukon, johon merkataan aina rasti kun on päivän pelit pleikkarilla pelattu. Otettiin pleikka käyttön reilu kk sitten. Raymania pelataan, sopii myös äidille ja isille. Muistoja lapsuudesta. Nopeasti Esikko on oppinut. Todella nopeasti.

*Kärsinyt aamupahoinvoinnista taas..! ja törkeästä väsymyksestä.

*Katsellut Paimion ja Sastamalan teurastamovideot ja oikeasti otti koville vaikka moniamonia videoita ja kuvia olen läpiselannut vuosien saatossa.
Minusta JOKAISEN lihatuotteita käyttävän pitäisi kunnioittaa sen verran niitä eläimiä, jotka elämänsä meille antavat tahtomattaan, että uhraisivat elämästään KYMMENEN MINUUTTIA ja katsoisivat sen videon. "Mä en pysty katsoon"-kommentit saavat mut tunteen suorastaan inhoa. Se on liian törkeä lause mun korville. Kymmenen minuuttia SUN elämästä, osoittaakses kunnioitusta ruokaasi kohtaan ei ole paljon.
Itse näen jokaisessa teuraalle kävelevässä eläimessä oman koirani. Saman kokoisenkin melkein, kun lampaat. Silmät, korvat, jalat, oma tahto. Halu elää.

Katselin tällä viikolla myös sairasta kalaa akvaariossa. Se oli kipeä. Mietin että joudunko lopettamaan sen. Se vaiva yleensä johtaa kuolemaan. Mietin kuitenkin edellistä kalaa joka yhtäkkiä piristyikin siitä ja eli sen jälkeen monta kuukautta.
Seuraavana aamuna se olikin virkeämpi.  Onneksi.

Jouduin myös teilaamaan hämähäkin joka käveli sängylläni, mutta lopetus oli nopea.

Ja tästä aiheesta. Nämä ovat MINUN mielipiteitä. En tarvitse väittelyä faceseinälleni aiheesta. Thänks.

*Tehnyt munariisipasteijoita, kinkkupasteijoita, joulutorttuja ja pipareita ONNISTUNEESTI! Pipareita useampaan kertaan... Esikko tuli yhtenä aamuna viideltä silmät loistaen ja sanoi "haluan pipareita" johon minä totesin mielessäni, että "hyvä äiti. ahne paska. söit kaikki loput etkä jättänyt yhtään Lapsillesi ... ! " ääneen sanoin; "Mennään tekemään pipareita lisää" ja kello kuus oli piparit valmiita.

*Ollut kovin onnellinen kun koira taaskin jäänyt nätisti sisälle kun ollaan lähdetty pois kotoa.

*Käynyt luokkakaverin studiolla tekemässä "harjoituskappaleen". akkari+laulu+puoli biisiä.

*Saanut hyvät uutiset Taysissa. Raskaus jatkuu normaalissa seurannassa. Tälläkään kertaa ei pienellä näkynyt mitään ylimääräistä. Seuraavaksi sitten rakenneultra Terveystalolla n. kuukauden päästä.

*Pessyt Pippurin huulikiiltomeikkaukset ja yllättänyt hänet kaakaomuki kädessä vessaa pesemästä. Vessaharja on nyt niin in.

**Pippuri näyttää päätänsä ja sanoo "ai ai ai" , yritän etsiä kuvaukseen sopivaa videota youtubesta. Ei löydy mieleistä. Kunnes sanoo "ai ai ai jajje" . Oi anteeksi! Tietenkin! Ti-ti Nallen hammaspeikko laulu. Ja kaikki ovat taas hetken tyytyväisiä.. kunnes kuuluu alle 2 min päästä. "ounou". Sitten painetaan uudestaan.




Tämä tuli taas ilman kuvia. Puhelin vielä "akku loppu". Kun löydän, laitan laturiin.

Kiitos kun luit. <3

Nyt lähden suihkuun ja otan sakset mukaan, jotta saan karkin irti hiuksista.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No nytkö sanoisin.....

Ajettiin Taysille viitenä päivänä peräkkäin. Stressi purkaantui aina matkoilla ajaessa. Itkin ja ja keksin mahtavia koomikoille sopivia juttuja elämästäni. Mietin, että olisin loistava koomikko ja sitten taas itkin. Ajoin poliisien kameraan Sasin mäessä ja nauroin, kun kuulin mielessäni poliisisedän kommentin autostaan, joka meni luultavast i näin "Saatan*n hiekkapil**u kiinni jäit!!" Minä en edes hiljentänyt, koska nopeutta, ylisellaista oli vain kymppi korkeintaan. Siinä hetkessä keskityin vain ajatukseen, kuinka vien viisivuotiaan poikani ensimmäistä kertaa verikokeeseen.... . Kantamista, itkua, juokse tai kuole ajatusta ja väkisin kiinnipitämistä oli tiedossa. Ja järkyn näköinen käsivarsi, kun suoni sai kunnolla osumaa. Puhuin itsekseni, että mikään ei meidän elämässä muutu. Tai muuttuu, mutta parempaan. Meillä ei ole syöpädiagnoosia, ei insuliinipiikkejä repussa, ei kuolemantuomiota. Meille tulee vaan ehkä perheeseen uusi nimi.  Nimi, johon olen tutustunut miele...

"VAARILLA ON SAARI---" 6.8.2016

Teksti kirjoitettu joulukuussa.  Koska joulukiireet odottavat, niin juuri niin, ne odottavat. 80 neliön kartanosta 1/9 osaa siivottuna. Päätin vähän lepuuttaa välissä ja palata kuvissa kesään. Veneretkeen Kyrösjärvellä, Taatan paatilla serkunpojan perheen kanssa.  Taatahan asuu saaressa. Se on hieno mies. Pidetään toisiamme ystävinä jopa. Annan atk-neuvoja välillä ja Taata tuo itsekeittämiään luomumehuja, vadelmia ja mitä milloinkin. Luna-koiralle aina myös jonkun herkun.  Meillä oli ihana iltapäivä! Taata haki satamasta, ajettiin(?) Haveriin jätskille. Sieltä vielä Saareen kylään. Siellä oli pelottava gramofoni, samanlainen mikä muumeissa. Se hieman sekoitti pakkaa, mutta loppuviimeksi kotiinlähtö sujui hyvin :)  Pieni  valokuvaaja otti nämä loppupään kuvat. Lasten pikkuserkku <3 Hienoja otoksia, selvästi taiteilijasielua ;) ------------------  Tein myös heinäkuun lopussa(...

Olkoon ensi vuosi paras kaikista!

Asetan itselleni kevyen tavoitteen, joka tulee otsikosta jo selville!  :) Kaikki negaatiot huomioiden, aion silti suhtautua tulevaan vuoteen, kuin elämäni parhaaseen vuoteen! On niin paljon rintaa puristavia asioita kannettu vuositolkulla mukana, että nyt en oikein jaksa niitä enää mukana kantaa. Aion myös toteuttaa haaveitani, olla rohkeampi ja oma-aloitteisempi. :) Sain yhdeltä ystävältäni watsappiviestillä linkin lauluun, kuuntelin kerran ja se oli kuin nyrkkisilmään. Kuuntelin kolmekymmentäkertaa lisää ja itkin vain. Laulu on: iDA Paul ja Kalle Lindroth, Hakuammuntaa :https://www.youtube.com/watch?v=KxQV4nT8kVE Se muistutti minua monesta asiasta, jotka kävin läpi biisiä kuuntelemalla. 1.Omasta aikaansaamattomuudestani, jonka takia minun haavelaulu jäi tekemättä. Tämä biisi oli kuin minun ajatukset luettuna, stemmat, sellainen simppeli versio, duetto, aihepiiri, kitaraa .. . Juuri tämänlaisen dueton olisin halunnut tehdä taitelijan kanssa, joka nykyään ...