Siirry pääsisältöön

Johan oli kuukausi ja viikko



PÄIKYN ALOITUS, MUSTELMA JA UNIRYTMI
heti kipeenä
kuivausrumpu rikki, pesukonekin?
CANCER
VIIMEINEN TURVAKÖYSI JA IRTISANOUTUMINEN
talkoohenki
ISOIN RIITA 11 VUOTEEN
TALON TYHJÄYS JA VUOKRAEMÄNNÄN TITTELI
LIISTERIPURKKI JA RUUVIMEISSELI
HILJENTYMINEN
POLIISIN PUHUTTELUSSA telefoonin takia plus se kameran välähdys.
HERNE TISSISSÄ
hääpuku keittiön pöydällä
mun juttu valmennus
mary kay
talkoohenki
mä oon väsymyksessäni laiminlyönyt paljon ystävyyssuhteita
vertaistukiryhmä, tukiperhe, treffit/leffa/puoleenpäiväänastipötkötellen
napanuorankatkaisun helppous tästä eteenpäin
saikuttomat päivät
päivähoito maissimaanantai.






HERNE TISSISSÄ
Onko se sama kuin silloin 8 vuotta sitten? Vai onko tää joku uus tuttavuus. Mulla on kaks ja puol viikkoa aikaa ennen lääkärikäyntiä.
Oonhan mä käyny kaikki vaihtoehdot läpi, luonnollisesti google ja pahimmasta pienimpään vaarattomampaan pahaan. Mä nautin tästä kaksviikkosesta jokatapauksessa, jos sitä ei pysty ultraamaan sillä kerralla, ajatukset siirtyy, tieto siirtyy. 8 vuotta sitten vaaraton eikä mitään. Toivon että tälläkin kertaa.
KOIRA PURKAA TALOA


UURNASTA KANSI HALKI

Musiikki on mulle elinehto.

Niin kauan kun mä meen sitä asiaa pakoon, voin pahoin.
Olin syksyllä muutaman päivän sängynpohjalla. Niin että jouduin pyytämään apua lastenhoitoon. Joku tauti jylläs. Siinä kerkis kelaileen.
Mikä mulla jäis kesken?
Äitiys ja musa.
Oon tullut siihen tulokseen mummuni 92v kanssa puhuessani,että äitiys jää aina kesken. Ei siihen hetkeen ole koskaan valmis, että joutuu lähtemään. Ja se lohduttaa mua, että koskaan ei olisi siihen hetkeen oikeaa hetkeä.

Ja sit tuli paniikki omasta musasta. Miks mä haudon niitä sanoja ja säveliä itelläni. En tallenna niitä lapsilleni, en tallenna niitä ihmisille, jotka voisivat saada niistä jotain. Voimasanoja, tunnetiloja joihin ei muuten pääse niin helposti käsiksi.
Mulle musa on elinehto. Itken usein livekeikoilla, se koskettaa mua niin kovasti. Ne äänet. Se energia. Ja ihmisten hymyt.
Miks en anna omista lauluistani tuollaista fiilistä, odotanko että olisin joskus virheetön vai mikä ihme?
Eihän kukaan ole virheetön. En odota sitä muiltakaan, miksi odottaisin sitä itseltäni?

Mun unelmatyöpäivä ja pelkkää ajatuksen juoksua.


meidän lapsi on erityinen niin kauan kun sitä ei myönnetä ja hyväksytä, tunnen olevani yksin.
"Luca istuu papan haudalla" Haudalla sana. Pappa. Kuka olikaan pappa?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Raastan juustohöylällä sipulia leivän päälle??! siis hetkone??!

Tähän tilanteeseen havahduin. "Mitäs mä oikein teen??! " Olin reilu kaks vuotta sitte kokenut tämän saman "Mitäs mä oikein teen??!" fiiliksen, kun menin jääkaapille ja join kolme lasillista maitoa siltä seisomalta. Johan nyt. Voisko olla... Eihän ne oo viä myöhässä. Maanantaina alkaa. Eiku hetkonen. Katotaas kalenterista. Eiku ne piti alkaakin jo kaks päivää sitten. Sanon Isännälle. Ei se usko. Enhän mä oo superhedelmä. 18-vuotiaana makasin potilaspedillä yli 50-vuotiaan miesgynen tutkiessa paikkoja. Hän totesi, että sulla on kysta, iso hyvänlaatuinen kasvain oikeassa munasarjassa. Se voi itsekseen sieltä poksahtaa, se tekee tosi kipeetä ja soitat sitten tarvittaessa ambulanssia....  Ja sulla on myös monirakkulaiset munasarjat, PCO,  eli lapsia et tule todennäköisesti ainakaan luonnollisesti saamaan. ahaa, okei, kiitos tiedosta.... . . . . . . . Mä en saa lapsia ehkä ikinä. Jes. 4 vuotta tässä ajatuksessa. Isännälle oli aika vaikeaa myöntää suhteen alus

ke-la

"PIPPURI EI SAA KIUSATA ESIKKOA!" "TILITTÄÄ TÄSTÄ" (silittää tästä) vastaa Pippuri. Juu just niinhän se olikin, kas kun kukaan muu ei huomannu. Nuo majakka ja perävaunu. Niin suloisia silloin kun leikkivät sulassa sovussa. Ja silloin kun eivät. Maailman raivostuttavin pariskunta. Tämä äiti ei kerkiä laskeen kymmeneen kun menen selvittämään. Pippuri kiusaa tahallaan. Esikko vastaa fyysisesti. Kuukausi takaperin löytyi jo hampaanjälkiä molemmilta. No ei sillä. Tämä on hyvä, mutta kova koulu. Muistan isoveljeni kiristyslauseen lapsuudesta: "sä joko haet tai sä itket ja haet" esim. lihapiirakan jääkaapista :D Useimmiten hain ilman itkua. Yritin mielistellä kovin isoveljeäni, hain toveruutta ja hyväksyntää. Milloin olin harjoituskappaleena niskalenkkiä harjoiteltaessa, milloin mönkijän perässä pulkassa istumassa, milloin tekemässä "mahaplätsejä" järvenkylässä.. Kunhan vaan veli huomas. Kerran hyppäsin "selkäplätsin" niin että

kirpiää pakkausaamua.

Huomenta! Hermot oli kireellä taas tänäkin aamuna.  Vaikka aamu oli kaikinpuolin onnistunut ja onnellinen. Ensimmäinen suuri ilo oli, kun isäntä ja minä, molemmat, yhdessä, nousimme lasten kanssa, eikä vaan toinen. Siivottiinkin yhdessä. Mukavampi aloittaa päivä kun siivotaan yhdessä eilisen sotkuja. Joita ei siivota ikinä illalla. Olen nauttinut näistä pakkasaamuista. Ihanan raikasta. Ihossa se vaan näkyy heti. Kuivaa ja koppuraa ja halkeilee ja kaikki mitä joka vuosi ekoilla pakkasilla. Ja kaikilla pakkasilla ;D Ajattelin, että otan nyt oikein tälläisen rauhallisen kynttilöitä+rentoutusmusiikkia+kuppi kuumaa teetä+eilistä makaroonisalaattia-tunnelman ja täytän samalla tiskikoneen. Ja otinkin. Kaupanpäällisenä sain Pippurin kiljumaan viereen "anna, äiti, anna, äiti, anna", kun hän halusi tietokoneen itsellensä josta rentoutusmusiikki kuului. Sitten karkaan vessaan, vaivihkaa, suljen tosi hiljaa oven. 30 sekuntia ja Pippuri hakkaa ovea ja huutaa äiti avaa, äiti avaa,