Siirry pääsisältöön

Johan oli kuukausi ja viikko



PÄIKYN ALOITUS, MUSTELMA JA UNIRYTMI
heti kipeenä
kuivausrumpu rikki, pesukonekin?
CANCER
VIIMEINEN TURVAKÖYSI JA IRTISANOUTUMINEN
talkoohenki
ISOIN RIITA 11 VUOTEEN
TALON TYHJÄYS JA VUOKRAEMÄNNÄN TITTELI
LIISTERIPURKKI JA RUUVIMEISSELI
HILJENTYMINEN
POLIISIN PUHUTTELUSSA telefoonin takia plus se kameran välähdys.
HERNE TISSISSÄ
hääpuku keittiön pöydällä
mun juttu valmennus
mary kay
talkoohenki
mä oon väsymyksessäni laiminlyönyt paljon ystävyyssuhteita
vertaistukiryhmä, tukiperhe, treffit/leffa/puoleenpäiväänastipötkötellen
napanuorankatkaisun helppous tästä eteenpäin
saikuttomat päivät
päivähoito maissimaanantai.



HERNE TISSISSÄ
 Onko se sama kuin silloin 8 vuotta sitten? Vai onko tää joku uus tuttavuus. Mulla on kaks ja puol viikkoa aikaa ennen lääkärikäyntiä.
Oonhan mä käyny kaikki vaihtoehdot läpi, luonnollisesti google ja pahimmasta pienimpään vaarattomampaan pahaan. Mä nautin tästä kaksviikkosesta jokatapauksessa, jos sitä ei pysty ultraamaan sillä kerralla, ajatukset siirtyy, tieto siirtyy. 8 vuotta sitten vaaraton eikä mitään. Toivon että tälläkin kertaa.
KOIRA PURKAA TALOA
UURNASTA KANSI HALKI

 Musiikki on mulle elinehto.

 Niin kauan kun mä meen sitä asiaa pakoon, voin pahoin.
Olin syksyllä muutaman päivän sängynpohjalla. Niin että jouduin pyytämään apua lastenhoitoon. Joku tauti jylläs. Siinä kerkis kelaileen.
Mikä mulla jäis kesken?
Äitiys ja musa.
Oon tullut siihen tulokseen mummuni 92v kanssa puhuessani,että äitiys jää aina kesken. Ei siihen hetkeen ole koskaan valmis, että joutuu lähtemään. Ja se lohduttaa mua, että koskaan ei olisi siihen hetkeen oikeaa hetkeä.

 Ja sit tuli paniikki omasta musasta. Miks mä haudon niitä sanoja ja säveliä itelläni. En tallenna niitä lapsilleni, en tallenna niitä ihmisille, jotka voisivat saada niistä jotain. Voimasanoja, tunnetiloja joihin ei muuten pääse niin helposti käsiksi.
Mulle musa on elinehto. Itken usein livekeikoilla, se koskettaa mua niin kovasti. Ne äänet. Se energia. Ja ihmisten hymyt.
Miks en anna omista lauluistani tuollaista fiilistä, odotanko että olisin joskus virheetön vai mikä ihme?
Eihän kukaan ole virheetön. En odota sitä muiltakaan, miksi odottaisin sitä itseltäni?

 Mun unelmatyöpäivä ja pelkkää ajatuksen juoksua.


 meidän lapsi on erityinen niin kauan kun sitä ei myönnetä ja hyväksytä, tunnen olevani yksin.
"Luca istuu papan haudalla" Haudalla sana. Pappa. Kuka olikaan pappa?

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lusikat jakoon pikkulapsiarjessa.

En yhtään ihmettele, vaikka niin monesti pikkulapsiarjessa vanhemmat päätyvät eroon. Myös meillä on kaikki mahdollisuudet epäonnistuneeseen avioliittoon. Minä haaveilen väliaikaisesta asumuserosta todella usein. Keskimäärin 52 kertaa vuodessa. Ja Isäntä tietää sen.  On tiennyt jo monta vuotta. Mutta hän onneksi tietää, että en ole niin tosissani tämän -haaveeni- kanssa, että niin kävisi. (ja kukkahattutädit ovat ajatuksistaan nyt ihan hyshys. Minä haaveilen siitä, tädit ehkä salaisesti tapahtuvasta peppus****stä. Ehkä siis.  ) Usein mietin, että mitä jos pelkkä rakkaus ei vaan riitä pitämään perhettä koossa. Lapsen saaminen tuo mukanaan paljon lisäkysymyksiä parisuhteeseen. Teistä tulee vanhempia. Teillä on omia mielipiteitä. Teidän lapsilla on mielipiteitä. Teillä kaikilla viidellä on halu toimia sen oman mielipiteen mukaan. Ja usein se aiheuttaa lisäkysymyksiä. Jopa eripuraa. Se tuo mukanaan myös tunteita potenssiin sata. Huoli, ilo, murheet, rakkaus. Vastuu. --
Lähetä kommentti
Lue lisää

ke-la

"PIPPURI EI SAA KIUSATA ESIKKOA!" "TILITTÄÄ TÄSTÄ" (silittää tästä) vastaa Pippuri. Juu just niinhän se olikin, kas kun kukaan muu ei huomannu. Nuo majakka ja perävaunu. Niin suloisia silloin kun leikkivät sulassa sovussa. Ja silloin kun eivät. Maailman raivostuttavin pariskunta. Tämä äiti ei kerkiä laskeen kymmeneen kun menen selvittämään. Pippuri kiusaa tahallaan. Esikko vastaa fyysisesti. Kuukausi takaperin löytyi jo hampaanjälkiä molemmilta. No ei sillä. Tämä on hyvä, mutta kova koulu. Muistan isoveljeni kiristyslauseen lapsuudesta: "sä joko haet tai sä itket ja haet" esim. lihapiirakan jääkaapista :D Useimmiten hain ilman itkua. Yritin mielistellä kovin isoveljeäni, hain toveruutta ja hyväksyntää. Milloin olin harjoituskappaleena niskalenkkiä harjoiteltaessa, milloin mönkijän perässä pulkassa istumassa, milloin tekemässä "mahaplätsejä" järvenkylässä.. Kunhan vaan veli huomas. Kerran hyppäsin "selkäplätsin" niin että
Lähetä kommentti
Lue lisää

Hei sinä siellä taivaassa. 27.2.2014

"Olen taas viikon huomannut mikä päivä lähestyy. Tulee kaksi vuotta kun näin sinut viimeisen kerran. Ehkä ikinä. Koskaan.... En halua uskoa siihen, koska en kestä sitä ajatusta, se vaan on liikaa. Sain juuri kyyneleeni pyyhittyä ennenkuin aloin kirjoittamaan. Itken ikävää, katkeruutta miksi sinulle annettiin aikaa niin vähän täällä, surua niistä, mitä kaikkea olisit kerinnyt vielä elämäsi aikana tekemään. Kuinka Esikko olisi saanut touhuta papan kanssa. -Se mikä ei tapa, vahvistaa-sanonta on aivan peepuhetta... Haloo Helsingin laulusta, "jos se ei tapa niin se hajottaa"- sopiii paremmin siihen miten sen itse koen. Minusta on tullut herkempi, itkuisempi, haavoittuvaisempi, itsekkäämpi, erakkomaisempi, enkä anna enää itsestäni kaikkea eli sanoisinko varautuneempi. Minusta ei ole tullut muistavaisempi, tarkempi, rauhallisempi tai järkevämpi. Eli en ole astunut yhtään lähemmäksi sinun luonnettasi; järkevä, rauhallinen ja turvallinen, vaikka niin itselleni lu
Lähetä kommentti
Lue lisää