Luonnokseni on johonkin hävinnyt joten aloitan alusta. Usein ne -suuret kirjoitukset- jäävät kohdallani kirjoittamatta, koska haluan keskittyä sellaisiin teksteihin kunnolla ja varmistaa tekstini monesti ennen julkaisemista, etten loukkaisi ketään tekstissä mainittua. Jos olisin kuusi vuotta sitten tiennyt kun raskauteni oli alkumetreillä, että tänäpäivänä kepakerholaisilla on 9 mukulaa niin en olisi ollut yhtään niin peloissani tulevasta. Meitä on seitsemän typykkää. Kaikki niin erilaisia. Mutta silti niin samanlaisia. Suurin yhdistävä tekijä on mielestäni hyvä huumorintaju. Yhden kepan äiti alkoi kutsumaan meitä tyttöjä ala-asteikäisinä "kertuiksi". Se on jäänyt meille käyttöön. Suurin osa porukasta on tuntenut toisensa jo alle kouluikäisestä. Olemme kasvaneet aikuisiksi yhdessä. Meillä kaikilla on ollut omat polkumme, mutta aina kun kohtaamme niin jutustelut jatkuvat siitä mihin on viimeksi jääty. Olemme kokeneet yhdessä niin montaa asiaa. Välillä olemme he