Siirry pääsisältöön

hei!

moikat!

Nyt tulee tiheesti tekstiä taas hetken. :)

Eilinen päivä meni mukavasti. Käveltiin siskolleni lasten ja koiran kanssa. Vaikka he eivät oo kotosalla. Siellä on kuitenkin säilytyksessä mun kirpparikamoja, niin pääsin niitä taas hinnoittelemaan kun Esikko halusi katsomaan Pororon junaseikkailua sinne. Vein dvd:n joskus mukanani sinne ja se jäi vahingossa. En aio tuoda sitä enää takaisin kotiin, koska se on se "juttu" kun mennään tädille.

Mulla ei ollut puhelinta mukana enkä tällä kertaa ottanut edes mukaan meidän lankapuhelinta, jonka nykymallissa saa ihan irrotettua johdosta ja kuljetettua vaikka eri osoitteeseen. On se silti iso kuljetettava. ( Oma puhelin ei aina tahdo ladata, ja uuden laturin hankkiminen on kovin hankalaa vaikka isäntä niitä myykin...! )
Isäntä mietti missä oltiin kun tultiin kotiin vasta puoli kasin aikoihin.

Esikko ihmettelee aina tuossa 500m matkalla yhden talon antennia, kun se on niin vinossa. Jäin yhden vanhan rouvan jutulle, kun halusi tulla silittämään koiraa. Vähän jännitin ite haukahtaako rouvalle, mutta hyvin meni silitykset ja sylitykset kun ite tulin kans ihan rouvan lähelle. Koira alkoi jo sen verran nojaileen, että ajattelin, pysyykö vanha rouva enää pystyssä :)

Puoli viiden jälkeen ajattelin että nyt aletaan tekeen lähtöä, mutta Esikko olikin nukahtanut sohvalle. Päätin sitten nukuttaa vielä Pippurinkin ulos vaunuihin, että saisin sitä "omaa aikaa". Ja onnistuinkin.
Sain hinnoteltua montakymmentä tuotetta. Ristiriitaisin tuntein aloittelen tätä kirppisuraani.
Jos olisin reipas, niin kannattais vaan myydä nettikirppiksillä, facessa on kymmeniä ja torissa kans liikkuu tavara. Säästäisi pöytämaksut. Juuri eilen hinnoittelin euron tuotteita, ku mietin että tekisin kirppikselle sellaisen pöydän missä on pelkästään euron tuotteita. Saa kuitenkin aika monta euron tuotetta myydä ennenkuin on edes pöytämaksu kasassa. No, katsotaan kui käy. Tänään käydään tyhjentämässä toinen pöytä, joka oli vaan 6 päivää ja siistitään kuukauden pöytää. (Jos keretään, koska lapset tulee mukaan ja sen tietää kuinka kivaa on mennä vauhdilla niitä käytävän välejä.)

Isäntä lähtee poikien kanssa reissuun päiväksi. Perinteinen pöytälätkä-turnee ilta edessä Hesassa. Vahtikoira jää onneksi mun turvaksi kotiin. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä pelokkaammaksi on muuttunut. Ei yhtään pelottanu kävellä Tampereen keskustassa neljän jälkeen yöllä 18-vuotiaana. Voi tosin olla, että alkoholillakin oli jotain osuutta asiaan ;D

Meillä meni yö aiwan plörinäksi. Menin ite nukkuun vasta puoli yksi, kun halusin katsoo Ruudusta lätkävaimojen jakson. Sisko sanoi, että siinä yhdessä perheessä on autistinen lapsi ja se kiinnosti jo senkin takia. No sitten herättiin puoli kaks, puoli kolme, puoli neljä, neljältä, puol viis, lapset vuoronperään. Ja ennen kuutta sitten lapset heräsivät vallan. Siirsin vetovastuun isännälle ja menin ite köllötteleen sängylle. Olin aivan kuallu.

Tänään tehdään kirppisreissu, mutta muuten ollaan kotona.Tänään myös taistellaan taas siitä tutusta aiheesta Esikon kanssa; pitääkö ihmisen kakata. Tänään ollaan astuttu iso edistysaskel, josta olen kovin ylpeä. Kakkaamispelko on aika kova haaste, mutta me voitetaan se.

Siskoni koira Viljo kenkävarkaissa :D <3

Rva-AK was here 5x päivässä ainakin.

Koira nautti kesän viimeisistä lämpimistä. Eka kesä kun makaa nurmikolla, tätä kesää ennen kelvannut vaan terassi.

Yritetään siskon kanssa saada popot myytyä, joita on vielä monet jäljellä.

Kirppistelyä.

Pippurin ensimmäisten sanojen joukossa oli "kou" (koru)



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Raastan juustohöylällä sipulia leivän päälle??! siis hetkone??!

Tähän tilanteeseen havahduin. "Mitäs mä oikein teen??! " Olin reilu kaks vuotta sitte kokenut tämän saman "Mitäs mä oikein teen??!" fiiliksen, kun menin jääkaapille ja join kolme lasillista maitoa siltä seisomalta. Johan nyt. Voisko olla... Eihän ne oo viä myöhässä. Maanantaina alkaa. Eiku hetkonen. Katotaas kalenterista. Eiku ne piti alkaakin jo kaks päivää sitten. Sanon Isännälle. Ei se usko. Enhän mä oo superhedelmä. 18-vuotiaana makasin potilaspedillä yli 50-vuotiaan miesgynen tutkiessa paikkoja. Hän totesi, että sulla on kysta, iso hyvänlaatuinen kasvain oikeassa munasarjassa. Se voi itsekseen sieltä poksahtaa, se tekee tosi kipeetä ja soitat sitten tarvittaessa ambulanssia....  Ja sulla on myös monirakkulaiset munasarjat, PCO,  eli lapsia et tule todennäköisesti ainakaan luonnollisesti saamaan. ahaa, okei, kiitos tiedosta.... . . . . . . . Mä en saa lapsia ehkä ikinä. Jes. 4 vuotta tässä ajatuksessa. Isännälle oli aika vaikeaa myöntää suhteen alus

ke-la

"PIPPURI EI SAA KIUSATA ESIKKOA!" "TILITTÄÄ TÄSTÄ" (silittää tästä) vastaa Pippuri. Juu just niinhän se olikin, kas kun kukaan muu ei huomannu. Nuo majakka ja perävaunu. Niin suloisia silloin kun leikkivät sulassa sovussa. Ja silloin kun eivät. Maailman raivostuttavin pariskunta. Tämä äiti ei kerkiä laskeen kymmeneen kun menen selvittämään. Pippuri kiusaa tahallaan. Esikko vastaa fyysisesti. Kuukausi takaperin löytyi jo hampaanjälkiä molemmilta. No ei sillä. Tämä on hyvä, mutta kova koulu. Muistan isoveljeni kiristyslauseen lapsuudesta: "sä joko haet tai sä itket ja haet" esim. lihapiirakan jääkaapista :D Useimmiten hain ilman itkua. Yritin mielistellä kovin isoveljeäni, hain toveruutta ja hyväksyntää. Milloin olin harjoituskappaleena niskalenkkiä harjoiteltaessa, milloin mönkijän perässä pulkassa istumassa, milloin tekemässä "mahaplätsejä" järvenkylässä.. Kunhan vaan veli huomas. Kerran hyppäsin "selkäplätsin" niin että

kirpiää pakkausaamua.

Huomenta! Hermot oli kireellä taas tänäkin aamuna.  Vaikka aamu oli kaikinpuolin onnistunut ja onnellinen. Ensimmäinen suuri ilo oli, kun isäntä ja minä, molemmat, yhdessä, nousimme lasten kanssa, eikä vaan toinen. Siivottiinkin yhdessä. Mukavampi aloittaa päivä kun siivotaan yhdessä eilisen sotkuja. Joita ei siivota ikinä illalla. Olen nauttinut näistä pakkasaamuista. Ihanan raikasta. Ihossa se vaan näkyy heti. Kuivaa ja koppuraa ja halkeilee ja kaikki mitä joka vuosi ekoilla pakkasilla. Ja kaikilla pakkasilla ;D Ajattelin, että otan nyt oikein tälläisen rauhallisen kynttilöitä+rentoutusmusiikkia+kuppi kuumaa teetä+eilistä makaroonisalaattia-tunnelman ja täytän samalla tiskikoneen. Ja otinkin. Kaupanpäällisenä sain Pippurin kiljumaan viereen "anna, äiti, anna, äiti, anna", kun hän halusi tietokoneen itsellensä josta rentoutusmusiikki kuului. Sitten karkaan vessaan, vaivihkaa, suljen tosi hiljaa oven. 30 sekuntia ja Pippuri hakkaa ovea ja huutaa äiti avaa, äiti avaa,