Siirry pääsisältöön

Kusikosemunkenkääni?



Heipat!

Meille rantautui miesflunssa. Sairastelu on hanurista.
Ma-Ke yöt olin ihan vilunen. Isäntä tuli aikaisemmin kotiin ma ja ti. Tiistaina olin todella miesflunssanen. Nukuin kaiken sen ajan kun olisi voinut tehdä jotain muutakin.
Kroppa korjaili varmaan itseään. Nyt tuntuu että elämä alkaa taas voittaa. Yskä on ja nenä vuotaa yhä, mutta enää ei ole sellasta kuumeiluoloa.
Tosin nyt lapsilla vastaa alkaa se yskimisvaihe, joten tautia ei olla vielä selätetty kuin 1/5. Toivotaan, että vauva säästyy kokonaan.
Kokeiltiin vauvan kanssa trampoliinilla hengailua. Toimi oikein hyvin. Äippä sai rämpyttää kitaraa ulkoilmassa ja vauva sai ottaa lepoa kun äiti antoi vauhtia vauvan masuvaivoille. Trampoliini hoiti liikkuvien vaunujen osaa.





Siis peekoo vahinkoviikkoa kertakaikkiaan vietelty. Äiti ei oo tainnu olla ihan niin skarppina tällä viikolla kun molemmat lasten sängyt ovat saaneet pissavahinkoja. Vauva niskapeskoja x tsiiljoona. Sänkykään ei säästynyt, eikä Isännän kylpytakki, eikä vessan matto. Lisäksi suustani pääsi isokysymys: "KUSIKOSEMUNKENKÄÄNI??? " Kun lähdin juoksemaan keittiöstä ulos vauvan itkun kuultuani. Heitin kengät jalkaan, otin pari askelta ja mietin ääneen. Juu näin siinä tais käydä.  Muistui mieleen kuinka Pippurin sanoi Pissa tuli.


Aina kun se räkis iskee. Meillä loppuu paperi. Aina. Kaikki servettivarastotkin tuli taas käytettyä.

Olin odottanut että saisin pestä maton. Malttamattomana. Koska se oli molemmilta puolin jo niin likainen. En vienyt pesulaan. En. Olisi ehkä pitänyt....  . .





Tämä tässä oli Pippurin mielestä "sateenvarjo". Ei, se on hame.

Lähdin ilman lapsia Eloon Ylöjärvelle illalla kasin jäljestä. Löysin kukkakimpun puoleen hintaan! Tästä sai jaettua neljään eri paikkaan kukkia



Lisäksi poikkesin Siwassa Ysin jäljestä ja sain paljon aleruokaa.



Joista illalla tehtiin vielä nakkisoppa ja soijalasagnette.




Tyytyväisenä parin päivän odotuksen(kuivumisen) jälkeen olin laittamassa puhtaan maton lattiaan takaisin.

Matto oli värjääntynyt jostain syystä toiselta puolelta,Hyvä minä!?,  joten vaan toisen puolen sai käyttöön ja näin käyttöaika lyheni puolella.(Kuva vääristää, tämä näyttää normaalilta huoneelta, valitettavan harvoin on näin siistissä kunnossa ;) )

Tunnin matto kerkesi olemaan lattiassa kunnes koira rakas asteli ulkoa sisälle kylppärin kautta, jossa oli märkä lattia, olkkariin. 



Lopuksi Sherlock etsii kadonneet vessapaperit. Viisi rullaa kadonnut päivän aikana telineestä. Lapsilla ei ole osuutta asiaan. (OIKEESTI.)

1. Oli helppo. Lavuaarin reunalla.

2. Eteisen lipaston reunalla.

3. Pikkueteisen lipaston päällä
4. Akvaarion vieressä.ja Vitonen oli sängyllä makkarissa.
  
Tää viikko on ollut  tosi raskas toisina päivinä mutta kuvista päätellen, elämä on mallillaan ja jatkaa kulkuaan sillä omalla polulla jota kuljetaan.

Vauva alkaa pikkuhiljaa höpöttelemään ääneen.

Yks viä.



Hämmensin lastani niin että hän nukahti. Löysin kadonneen kaukosäätimen eteisen lipaston päältä. (Se ei ollut lasten jäljiltä.)
Pippuri istui sängyllään ja kuunteli kun olin laittanut Erinin vanhan levyn soimaan.
Tulin kaukosäädin kädessä ja lauloin siihen niinkuin mikrofoniin. Pippuri tuijotti minua. Todella hämmentyneenä. Jatkoin laulamista ja ajattelin että en selitä vielä. Aikansa katseli. Otti vesipullonsa. Katseli vähän lisää ja sammui.
Lupaan kertoa vielä tänään että kaukosäädin ei ole mikrofoni paitsi leikkiessä. ;)

No moikat!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No nytkö sanoisin.....

Ajettiin Taysille viitenä päivänä peräkkäin. Stressi purkaantui aina matkoilla ajaessa. Itkin ja ja keksin mahtavia koomikoille sopivia juttuja elämästäni. Mietin, että olisin loistava koomikko ja sitten taas itkin. Ajoin poliisien kameraan Sasin mäessä ja nauroin, kun kuulin mielessäni poliisisedän kommentin autostaan, joka meni luultavast i näin "Saatan*n hiekkapil**u kiinni jäit!!" Minä en edes hiljentänyt, koska nopeutta, ylisellaista oli vain kymppi korkeintaan. Siinä hetkessä keskityin vain ajatukseen, kuinka vien viisivuotiaan poikani ensimmäistä kertaa verikokeeseen.... . Kantamista, itkua, juokse tai kuole ajatusta ja väkisin kiinnipitämistä oli tiedossa. Ja järkyn näköinen käsivarsi, kun suoni sai kunnolla osumaa. Puhuin itsekseni, että mikään ei meidän elämässä muutu. Tai muuttuu, mutta parempaan. Meillä ei ole syöpädiagnoosia, ei insuliinipiikkejä repussa, ei kuolemantuomiota. Meille tulee vaan ehkä perheeseen uusi nimi.  Nimi, johon olen tutustunut miele...

"VAARILLA ON SAARI---" 6.8.2016

Teksti kirjoitettu joulukuussa.  Koska joulukiireet odottavat, niin juuri niin, ne odottavat. 80 neliön kartanosta 1/9 osaa siivottuna. Päätin vähän lepuuttaa välissä ja palata kuvissa kesään. Veneretkeen Kyrösjärvellä, Taatan paatilla serkunpojan perheen kanssa.  Taatahan asuu saaressa. Se on hieno mies. Pidetään toisiamme ystävinä jopa. Annan atk-neuvoja välillä ja Taata tuo itsekeittämiään luomumehuja, vadelmia ja mitä milloinkin. Luna-koiralle aina myös jonkun herkun.  Meillä oli ihana iltapäivä! Taata haki satamasta, ajettiin(?) Haveriin jätskille. Sieltä vielä Saareen kylään. Siellä oli pelottava gramofoni, samanlainen mikä muumeissa. Se hieman sekoitti pakkaa, mutta loppuviimeksi kotiinlähtö sujui hyvin :)  Pieni  valokuvaaja otti nämä loppupään kuvat. Lasten pikkuserkku <3 Hienoja otoksia, selvästi taiteilijasielua ;) ------------------  Tein myös heinäkuun lopussa(...

Olkoon ensi vuosi paras kaikista!

Asetan itselleni kevyen tavoitteen, joka tulee otsikosta jo selville!  :) Kaikki negaatiot huomioiden, aion silti suhtautua tulevaan vuoteen, kuin elämäni parhaaseen vuoteen! On niin paljon rintaa puristavia asioita kannettu vuositolkulla mukana, että nyt en oikein jaksa niitä enää mukana kantaa. Aion myös toteuttaa haaveitani, olla rohkeampi ja oma-aloitteisempi. :) Sain yhdeltä ystävältäni watsappiviestillä linkin lauluun, kuuntelin kerran ja se oli kuin nyrkkisilmään. Kuuntelin kolmekymmentäkertaa lisää ja itkin vain. Laulu on: iDA Paul ja Kalle Lindroth, Hakuammuntaa :https://www.youtube.com/watch?v=KxQV4nT8kVE Se muistutti minua monesta asiasta, jotka kävin läpi biisiä kuuntelemalla. 1.Omasta aikaansaamattomuudestani, jonka takia minun haavelaulu jäi tekemättä. Tämä biisi oli kuin minun ajatukset luettuna, stemmat, sellainen simppeli versio, duetto, aihepiiri, kitaraa .. . Juuri tämänlaisen dueton olisin halunnut tehdä taitelijan kanssa, joka nykyään ...