Vuosi sumussa-päivä prinsessana

Hei sinä työnhakija! Minulla olisi tässä tarjota oiva tilaisuus! Tartu hetkeen! Työntekijältä odotetaan tietämystä monelta eri alalta;  esimerkit voin antaa ammattinimikkeinä: psykologi, ravitsemusasiantuntija, kokki, talonmies, puheterapeutti, äidinkielenopettaja, liikunnanohjaaja, luistelunopettaja, musiikinopettaja, ensihoitaja, ompelija, siivoaja, kuvaamataidonopettaja, suuhygienisti, parturi, rokoteasiantuntija, ammattijärjestäjä, uimamaisteri, shoppaaja (4x vuodessa puetaan uusiksi,välikausi, talvi, välikausi, kesä,) Pieniä maistiaisia tulevasta työpaikastasi: *Jos jokin näistä yllämainituista osa-alueista jää vähän heikommalle, niin naapurilta saatat saada heti suoraa palautetta ja nimettömänä puheluna kutsutulta sosiaalityöntekijältä myös, minulta vasta sitten kun pääsen kotiin pitkän ja uuvuttavan työpäivän jälkeen. Muistathan, että sinä tämän työpaikan olet valinnut, jossa olet vapaasti arvosteltavissa myös muiden kahvipöytäkeskusteluissa.  Muis...

Pari luonnosta jää nyt vain luonnoksiin, hyppään yli tähän hetkeen! Moi vaan teille kaikille lukijoille! Olen kovin kiitollinen, että blogilla riittää lukijoita, vaikka tekstiä tulee tasaisen epätasaisesti. Meillä on opittu; Pippuri viimeviikolla R-kirjaimen.  ÄRRÄ pärisee. Se on minusta kovin ihmeellistä, tää matka on mielenkiintoista, koska en jotenkin ymmärrä aina miten se puhe voi toisilla kehittyä tuosta vaan. Seuraan tässä samaan aikaan kolmen lapsen puheenkehitystä. Vauvan suusta on kuulunut, äiti, isi, tissi, tätä, anna, tutti. Ja äsken nousi tukea vasten seisomaan ensimmäistä kertaa. Lisäksi hän matkii kun lauletaan Frozenin- Taakse jää, laulua. Yllättävän paljon äääää- kirjainta löytyy, Vauva tarttuu niihin kohtiin. Lisäksi suusta on kaivettu magneettikirjain, muovia, pompula... Eli turhaan pelkäsin sitäkin kun ei laita mitään suuhun, piti vaan odottaa ne hampaat sieltä ensin. (taas tulossa lisää) Nyt syö itse sormin,hyvin menee suuhun asti. Ja osa ohi la...

Jumiuduin miettimään otsikkoa... kLO:  5:50 Meille on rantautumassa näköjään the plenssu. Pippurilla oli illalla nukkumaan mennessä tukkonenä ja se vaikeutti yöunia aikalailla. Esikko ja Vauva heräsivät klo:01 Pippurin ääniin olkkarista ja sain tuon kaksikon takaisin unimaahan lähempänä klo 3... Aina kun toinen rauhoittui niin toisella alkoi olemaan asiaa..:) En viitsinyt pyytää Esikkoa omaan sänkyynsä yksin, koska on nyt halunnut nukkua meidän makkarissa. Esikollakin oli kuulemma "piikki nenässä". Annoin märkää paperia, jotta sai poistettua piikkiä. Esikolla on kova toive mennä Ikaalisten Kylpylään. Yölläkin asiasta keskusteltiin monesti. "Äiti haluun apina-uimaan(Ikaalisten kylpylään) 2 yö, Pippurin vuoro, Nyt on Esikon vuoro, mennään hissillä, keltainen liukumäki, Esikko laskee isin kanssa" <3 Keskiviikkona mennään toimintaterapian jälkeen, kun Isännälläkin vapaapäivä! Kuinka jonkinlaisentuntemuksen-taas kohtasin, kun edelliselle kerralle han...

Ajettiin Taysille viitenä päivänä peräkkäin. Stressi purkaantui aina matkoilla ajaessa. Itkin ja ja keksin mahtavia koomikoille sopivia juttuja elämästäni. Mietin, että olisin loistava koomikko ja sitten taas itkin. Ajoin poliisien kameraan Sasin mäessä ja nauroin, kun kuulin mielessäni poliisisedän kommentin autostaan, joka meni luultavast i näin "Saatan*n hiekkapil**u kiinni jäit!!" Minä en edes hiljentänyt, koska nopeutta, ylisellaista oli vain kymppi korkeintaan. Siinä hetkessä keskityin vain ajatukseen, kuinka vien viisivuotiaan poikani ensimmäistä kertaa verikokeeseen.... . Kantamista, itkua, juokse tai kuole ajatusta ja väkisin kiinnipitämistä oli tiedossa. Ja järkyn näköinen käsivarsi, kun suoni sai kunnolla osumaa. Puhuin itsekseni, että mikään ei meidän elämässä muutu. Tai muuttuu, mutta parempaan. Meillä ei ole syöpädiagnoosia, ei insuliinipiikkejä repussa, ei kuolemantuomiota. Meille tulee vaan ehkä perheeseen uusi nimi.  Nimi, johon olen tutustunut miele...

Minähän lupasin, että tämä vuosi 2017 tulee olemaan vuosistani parhain.     Iso pieni itku.  Aloitin vuoden parkumalla pääni maailman kipeimmäksi. Mun tarkoitus ei ole tehdä ihmisille pahaa mieltä. Joskus kuitenkin teen sitä vahingossa. Hyvä sydän, huono muisti. Tunsin yhden illan ja melkein kokonaisen viikon itseni maailman   kelvottomammaksi ihmisraunioksi.  Joka ei osaa mitään. -Metsään meni vaikka parhaani tein-, oli tämän itsesääli-inhokieriskelyviikon iskulauseena. No pääsin yli tuskistani ja tässä olen. Ja hengitänki vielä. Tosin paljon huonommin, koska tuohon itsesääli-inhoviikkoon kuului  ja kului pari askillista "poksutupakkaa" jota vielä saa kaupoista kuukauden kaksi. Pitihän tuo tilaisuus käyttää ennenkuin loppuu. (?)  ..... Meinasi loppua imetyskin tuohon viikkoon. Mutta onneksi tulin toistaiseks i järkiini ja nyt yskin virheitäni viikon pari, ennenkuin keuhkot antavat anteeksi.  29-vuotias Reissu Hesaan Kepakerhol...

Klo 4:30 "Voi perkele ala nny jo, voi vit*u tää on mieslaulaja." Kello on siis nyt 4:47. Istun kylppärin lattialla ja yritän tässä pimeässä huoneessa kirjoittaa puuttuva blogitekstiä.  Heilutan toisella jalallani Vauvan vaunuja, varvas vasten kovaa metallikoria. Sattuu, mutten uskalla korjata asentoa, kun rauhottui kuuntelemaan musiikkia tuolla kopassaan. Laitoin juutuupista soimaan joululaulua, ja siltä alkoikin dy dy dy dy ihmisäänellä rytmitystä ja sen jälkeen alkoi miehen laulu ja multa pääsi tuo tekstin aloittanut lause koska mieslaulaja ei sovi tähän väliin aamuayötä Vauvalle. Anna Puun Mestaripiirros kelpas, mutta sen jälkeen.... Tähän väliin tulee taas kirosanat poistettuna, voi jökissä oleva kone ja juutuubin Hesburgerin mainos. Nyt ostan sen Spotify premiumin! Ainii mutta ku kännykkä on täynnä ja kone jumissa. Eli nyt tuiki tuiki tähtöstä hyräillen, kahden minuutin päästä pitäis nukahtaa koska sit ollaan oltu puoltoistatuntia hereillä... ...

Asetan itselleni kevyen tavoitteen, joka tulee otsikosta jo selville!  :) Kaikki negaatiot huomioiden, aion silti suhtautua tulevaan vuoteen, kuin elämäni parhaaseen vuoteen! On niin paljon rintaa puristavia asioita kannettu vuositolkulla mukana, että nyt en oikein jaksa niitä enää mukana kantaa. Aion myös toteuttaa haaveitani, olla rohkeampi ja oma-aloitteisempi. :) Sain yhdeltä ystävältäni watsappiviestillä linkin lauluun, kuuntelin kerran ja se oli kuin nyrkkisilmään. Kuuntelin kolmekymmentäkertaa lisää ja itkin vain. Laulu on: iDA Paul ja Kalle Lindroth, Hakuammuntaa :https://www.youtube.com/watch?v=KxQV4nT8kVE Se muistutti minua monesta asiasta, jotka kävin läpi biisiä kuuntelemalla. 1.Omasta aikaansaamattomuudestani, jonka takia minun haavelaulu jäi tekemättä. Tämä biisi oli kuin minun ajatukset luettuna, stemmat, sellainen simppeli versio, duetto, aihepiiri, kitaraa .. . Juuri tämänlaisen dueton olisin halunnut tehdä taitelijan kanssa, joka nykyään ...