Siirry pääsisältöön

tÄÄ PARITUNTINEN.


Klo 4:30

"Voi perkele ala nny jo, voi vit*u tää on mieslaulaja."

Kello on siis nyt 4:47.
Istun kylppärin lattialla ja yritän tässä pimeässä huoneessa kirjoittaa puuttuva blogitekstiä. 
Heilutan toisella jalallani Vauvan vaunuja, varvas vasten kovaa metallikoria. Sattuu, mutten uskalla korjata asentoa, kun rauhottui kuuntelemaan musiikkia tuolla kopassaan.
Laitoin juutuupista soimaan joululaulua, ja siltä alkoikin dy dy dy dy ihmisäänellä rytmitystä ja sen jälkeen alkoi miehen laulu ja multa pääsi tuo tekstin aloittanut lause koska mieslaulaja ei sovi tähän väliin aamuayötä Vauvalle. Anna Puun Mestaripiirros kelpas, mutta sen jälkeen....

Tähän väliin tulee taas kirosanat poistettuna,
voi jökissä oleva kone ja juutuubin Hesburgerin mainos. Nyt ostan sen Spotify premiumin!
Ainii mutta ku kännykkä on täynnä ja kone jumissa. Eli nyt tuiki tuiki tähtöstä hyräillen, kahden minuutin päästä pitäis nukahtaa koska sit ollaan oltu puoltoistatuntia hereillä...

Perus puolitoistatuntinen.

Eli näin käy kun joku muu lapsista herää yöllä, herättää mölinällään Vauvan.
Vauva aattelee että nyt on bileet kaikki sileeks. 
Ja mulla menee 1,5h että saan beben takas uneen.
Kokeilen kaiken muun, paitsi ulos nukuttamisen.
Näin käy harvoin. Mutta liian usein.

Päivitystä.

kl: 6:12. Sain kaksi hereillä ollutta nukkumaan.  Sohvalle. Koska molemmat halusivat äidin. Muodostin kehostani S-kirjaimen ja toinen lapsi nukkui sohvan toisessa päässä ja toinen toisessa päässä. Minä siinä välissä. Pippuri totesi viime viikolla, että "Äiti au. Piikkejä!" (Totta, näinä vuosina varsinkin talviaikaan löytyy sääristäni useinkin "piikkejä" :D
Mutta tämä siis jatkuu. Eli sain kaksi nukkumaan niin tämä kolmas, kokoyön nukkunut(!!!)  Pippuri heräsi huutelemaan, missä äiti, äiti haluan vettä. Ja niin taas suoristin kehoni ii-kirjaimeksi ja juoksin makkarille, ettei tämä nro kolme tule herättämään näitä kahta yökyöpeliä.

Niin heräsi Pippuri ja kauppaleikki alkakoot!

1.Äiti sano broccoli..

, keksi, meitou(tomato) chilipippuri, apple, green apple, sieni, pizza, strawberry, carrot,   meitou, grapes, orange, kiwi, watermelon, sipuli, sitruuna,  ja porkkana JNE..

Eli ensin käydään läpi kaikki leikattavat hedelmät siten, että Pippuri ojentaa ostoskärrystä "hedelmät" lattialle

2.Äiti syö pizza

"Pippuri leikkaa äitille sipulia, tämä on kirpeetä, täytyy antaa isille, iiro(pikkuveljeni) ei tykkää, isi tykkää, oo delicious,"

Sitten leikataan kaikki läpi leikkuulaudalla ja minä maistan kaikki.

3.  Sitten kaikki puoliksi leikatut hedelmät ojennetaan Pippurille yksitellen ja Pippuri kiinnittää ne takaisin paikoilleen, sanotaan yhdessä ääneen hedelmät  ja sitten hän laittaa ne takaisin ostoskoriin. 

Ja sitten leikki on loppu.

Näin aamusella tuntuu, että joulupukki oisi voinut tuoda pienemmänkin määrän niitä hedelmiä.
Keskittymiskykyä, täydellistä läsnäolemista testatataan... 


6:29 Päivitystä.

Nyt on vauvaki hereillä. Tottakai, koska äiti lähti vierestä.

"Nukuta omaan sänkyyn" kuuluu kohta jostain.

Vastaisin, että tuu ite nukuttaan.
Mä yritän nyt vaan mennä sieltä missä se portti on auki yhtään auki.

Päivitystä... Kaikki ovat hereillä.

Nostan hattua blogia aktiivisesti kirjoittaville äideille. 
Mulla ei meinaa riittää keskittymiskyky tämän tekstin luomiseen. 
HUHHAHHEI.

Meidän arki muuttuu tänään kun Esikko aloittaa päiväkodin.
Kirjoitan viimeviikon vielä paremmin toiseen tekstiin. Oli sen verran touhukasta. Ja ehkä tunteikastakin. 

Nyt Pippuri haluaa lähtee kauppaan ostaan suklaata. Ja nyt itketään kun kauppa ei ole viä auki. 

Käyn vähän puhaltaan pihalla ja sit teen yhden asiakastyön.

Moikat! <3

Tämä teksti liitetään valmiina myös siihen seuravaan, nyt ei "kerkee"
((Paras syntymäpäivä  

Lähdettiin Kepakerholaisten kanssa Hesaan yökylään. Seitsemästä, viisi pääsi mukaan.
On välttämättöntä nähdä myös ilman lapsia.
Meidän kepakerholaisilla on 9 lasta ja voitte varmaan arvata kun treffataan lasten kanssa niin ei siinä kovin syvällisiä ajatuksia kerkeä vaihtamaan! :D
Lähdettiin yhden junalla ja tultiin takas seuraavana päivänä neljän junalla. Olin kotona puoli seiskalta ja sisälle tullessa Pippuri tuli kukkakimpun kanssa vastaan))


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No nytkö sanoisin.....

Ajettiin Taysille viitenä päivänä peräkkäin. Stressi purkaantui aina matkoilla ajaessa. Itkin ja ja keksin mahtavia koomikoille sopivia juttuja elämästäni. Mietin, että olisin loistava koomikko ja sitten taas itkin. Ajoin poliisien kameraan Sasin mäessä ja nauroin, kun kuulin mielessäni poliisisedän kommentin autostaan, joka meni luultavast i näin "Saatan*n hiekkapil**u kiinni jäit!!" Minä en edes hiljentänyt, koska nopeutta, ylisellaista oli vain kymppi korkeintaan. Siinä hetkessä keskityin vain ajatukseen, kuinka vien viisivuotiaan poikani ensimmäistä kertaa verikokeeseen.... . Kantamista, itkua, juokse tai kuole ajatusta ja väkisin kiinnipitämistä oli tiedossa. Ja järkyn näköinen käsivarsi, kun suoni sai kunnolla osumaa. Puhuin itsekseni, että mikään ei meidän elämässä muutu. Tai muuttuu, mutta parempaan. Meillä ei ole syöpädiagnoosia, ei insuliinipiikkejä repussa, ei kuolemantuomiota. Meille tulee vaan ehkä perheeseen uusi nimi.  Nimi, johon olen tutustunut miele...

"VAARILLA ON SAARI---" 6.8.2016

Teksti kirjoitettu joulukuussa.  Koska joulukiireet odottavat, niin juuri niin, ne odottavat. 80 neliön kartanosta 1/9 osaa siivottuna. Päätin vähän lepuuttaa välissä ja palata kuvissa kesään. Veneretkeen Kyrösjärvellä, Taatan paatilla serkunpojan perheen kanssa.  Taatahan asuu saaressa. Se on hieno mies. Pidetään toisiamme ystävinä jopa. Annan atk-neuvoja välillä ja Taata tuo itsekeittämiään luomumehuja, vadelmia ja mitä milloinkin. Luna-koiralle aina myös jonkun herkun.  Meillä oli ihana iltapäivä! Taata haki satamasta, ajettiin(?) Haveriin jätskille. Sieltä vielä Saareen kylään. Siellä oli pelottava gramofoni, samanlainen mikä muumeissa. Se hieman sekoitti pakkaa, mutta loppuviimeksi kotiinlähtö sujui hyvin :)  Pieni  valokuvaaja otti nämä loppupään kuvat. Lasten pikkuserkku <3 Hienoja otoksia, selvästi taiteilijasielua ;) ------------------  Tein myös heinäkuun lopussa(...

Olkoon ensi vuosi paras kaikista!

Asetan itselleni kevyen tavoitteen, joka tulee otsikosta jo selville!  :) Kaikki negaatiot huomioiden, aion silti suhtautua tulevaan vuoteen, kuin elämäni parhaaseen vuoteen! On niin paljon rintaa puristavia asioita kannettu vuositolkulla mukana, että nyt en oikein jaksa niitä enää mukana kantaa. Aion myös toteuttaa haaveitani, olla rohkeampi ja oma-aloitteisempi. :) Sain yhdeltä ystävältäni watsappiviestillä linkin lauluun, kuuntelin kerran ja se oli kuin nyrkkisilmään. Kuuntelin kolmekymmentäkertaa lisää ja itkin vain. Laulu on: iDA Paul ja Kalle Lindroth, Hakuammuntaa :https://www.youtube.com/watch?v=KxQV4nT8kVE Se muistutti minua monesta asiasta, jotka kävin läpi biisiä kuuntelemalla. 1.Omasta aikaansaamattomuudestani, jonka takia minun haavelaulu jäi tekemättä. Tämä biisi oli kuin minun ajatukset luettuna, stemmat, sellainen simppeli versio, duetto, aihepiiri, kitaraa .. . Juuri tämänlaisen dueton olisin halunnut tehdä taitelijan kanssa, joka nykyään ...