Siirry pääsisältöön

tÄÄ PARITUNTINEN.


Klo 4:30

"Voi perkele ala nny jo, voi vit*u tää on mieslaulaja."

Kello on siis nyt 4:47.
Istun kylppärin lattialla ja yritän tässä pimeässä huoneessa kirjoittaa puuttuva blogitekstiä. 
Heilutan toisella jalallani Vauvan vaunuja, varvas vasten kovaa metallikoria. Sattuu, mutten uskalla korjata asentoa, kun rauhottui kuuntelemaan musiikkia tuolla kopassaan.
Laitoin juutuupista soimaan joululaulua, ja siltä alkoikin dy dy dy dy ihmisäänellä rytmitystä ja sen jälkeen alkoi miehen laulu ja multa pääsi tuo tekstin aloittanut lause koska mieslaulaja ei sovi tähän väliin aamuayötä Vauvalle. Anna Puun Mestaripiirros kelpas, mutta sen jälkeen....

Tähän väliin tulee taas kirosanat poistettuna,
voi jökissä oleva kone ja juutuubin Hesburgerin mainos. Nyt ostan sen Spotify premiumin!
Ainii mutta ku kännykkä on täynnä ja kone jumissa. Eli nyt tuiki tuiki tähtöstä hyräillen, kahden minuutin päästä pitäis nukahtaa koska sit ollaan oltu puoltoistatuntia hereillä...

Perus puolitoistatuntinen.

Eli näin käy kun joku muu lapsista herää yöllä, herättää mölinällään Vauvan.
Vauva aattelee että nyt on bileet kaikki sileeks. 
Ja mulla menee 1,5h että saan beben takas uneen.
Kokeilen kaiken muun, paitsi ulos nukuttamisen.
Näin käy harvoin. Mutta liian usein.

Päivitystä.

kl: 6:12. Sain kaksi hereillä ollutta nukkumaan.  Sohvalle. Koska molemmat halusivat äidin. Muodostin kehostani S-kirjaimen ja toinen lapsi nukkui sohvan toisessa päässä ja toinen toisessa päässä. Minä siinä välissä. Pippuri totesi viime viikolla, että "Äiti au. Piikkejä!" (Totta, näinä vuosina varsinkin talviaikaan löytyy sääristäni useinkin "piikkejä" :D
Mutta tämä siis jatkuu. Eli sain kaksi nukkumaan niin tämä kolmas, kokoyön nukkunut(!!!)  Pippuri heräsi huutelemaan, missä äiti, äiti haluan vettä. Ja niin taas suoristin kehoni ii-kirjaimeksi ja juoksin makkarille, ettei tämä nro kolme tule herättämään näitä kahta yökyöpeliä.

Niin heräsi Pippuri ja kauppaleikki alkakoot!

1.Äiti sano broccoli..

, keksi, meitou(tomato) chilipippuri, apple, green apple, sieni, pizza, strawberry, carrot,   meitou, grapes, orange, kiwi, watermelon, sipuli, sitruuna,  ja porkkana JNE..

Eli ensin käydään läpi kaikki leikattavat hedelmät siten, että Pippuri ojentaa ostoskärrystä "hedelmät" lattialle

2.Äiti syö pizza

"Pippuri leikkaa äitille sipulia, tämä on kirpeetä, täytyy antaa isille, iiro(pikkuveljeni) ei tykkää, isi tykkää, oo delicious,"

Sitten leikataan kaikki läpi leikkuulaudalla ja minä maistan kaikki.

3.  Sitten kaikki puoliksi leikatut hedelmät ojennetaan Pippurille yksitellen ja Pippuri kiinnittää ne takaisin paikoilleen, sanotaan yhdessä ääneen hedelmät  ja sitten hän laittaa ne takaisin ostoskoriin. 

Ja sitten leikki on loppu.

Näin aamusella tuntuu, että joulupukki oisi voinut tuoda pienemmänkin määrän niitä hedelmiä.
Keskittymiskykyä, täydellistä läsnäolemista testatataan... 


6:29 Päivitystä.

Nyt on vauvaki hereillä. Tottakai, koska äiti lähti vierestä.

"Nukuta omaan sänkyyn" kuuluu kohta jostain.

Vastaisin, että tuu ite nukuttaan.
Mä yritän nyt vaan mennä sieltä missä se portti on auki yhtään auki.

Päivitystä... Kaikki ovat hereillä.

Nostan hattua blogia aktiivisesti kirjoittaville äideille. 
Mulla ei meinaa riittää keskittymiskyky tämän tekstin luomiseen. 
HUHHAHHEI.

Meidän arki muuttuu tänään kun Esikko aloittaa päiväkodin.
Kirjoitan viimeviikon vielä paremmin toiseen tekstiin. Oli sen verran touhukasta. Ja ehkä tunteikastakin. 

Nyt Pippuri haluaa lähtee kauppaan ostaan suklaata. Ja nyt itketään kun kauppa ei ole viä auki. 

Käyn vähän puhaltaan pihalla ja sit teen yhden asiakastyön.

Moikat! <3

Tämä teksti liitetään valmiina myös siihen seuravaan, nyt ei "kerkee"
((Paras syntymäpäivä  

Lähdettiin Kepakerholaisten kanssa Hesaan yökylään. Seitsemästä, viisi pääsi mukaan.
On välttämättöntä nähdä myös ilman lapsia.
Meidän kepakerholaisilla on 9 lasta ja voitte varmaan arvata kun treffataan lasten kanssa niin ei siinä kovin syvällisiä ajatuksia kerkeä vaihtamaan! :D
Lähdettiin yhden junalla ja tultiin takas seuraavana päivänä neljän junalla. Olin kotona puoli seiskalta ja sisälle tullessa Pippuri tuli kukkakimpun kanssa vastaan))


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Raastan juustohöylällä sipulia leivän päälle??! siis hetkone??!

Tähän tilanteeseen havahduin. "Mitäs mä oikein teen??! " Olin reilu kaks vuotta sitte kokenut tämän saman "Mitäs mä oikein teen??!" fiiliksen, kun menin jääkaapille ja join kolme lasillista maitoa siltä seisomalta. Johan nyt. Voisko olla... Eihän ne oo viä myöhässä. Maanantaina alkaa. Eiku hetkonen. Katotaas kalenterista. Eiku ne piti alkaakin jo kaks päivää sitten. Sanon Isännälle. Ei se usko. Enhän mä oo superhedelmä. 18-vuotiaana makasin potilaspedillä yli 50-vuotiaan miesgynen tutkiessa paikkoja. Hän totesi, että sulla on kysta, iso hyvänlaatuinen kasvain oikeassa munasarjassa. Se voi itsekseen sieltä poksahtaa, se tekee tosi kipeetä ja soitat sitten tarvittaessa ambulanssia....  Ja sulla on myös monirakkulaiset munasarjat, PCO,  eli lapsia et tule todennäköisesti ainakaan luonnollisesti saamaan. ahaa, okei, kiitos tiedosta.... . . . . . . . Mä en saa lapsia ehkä ikinä. Jes. 4 vuotta tässä ajatuksessa. Isännälle oli aika vaikeaa myöntää suhteen alus

ke-la

"PIPPURI EI SAA KIUSATA ESIKKOA!" "TILITTÄÄ TÄSTÄ" (silittää tästä) vastaa Pippuri. Juu just niinhän se olikin, kas kun kukaan muu ei huomannu. Nuo majakka ja perävaunu. Niin suloisia silloin kun leikkivät sulassa sovussa. Ja silloin kun eivät. Maailman raivostuttavin pariskunta. Tämä äiti ei kerkiä laskeen kymmeneen kun menen selvittämään. Pippuri kiusaa tahallaan. Esikko vastaa fyysisesti. Kuukausi takaperin löytyi jo hampaanjälkiä molemmilta. No ei sillä. Tämä on hyvä, mutta kova koulu. Muistan isoveljeni kiristyslauseen lapsuudesta: "sä joko haet tai sä itket ja haet" esim. lihapiirakan jääkaapista :D Useimmiten hain ilman itkua. Yritin mielistellä kovin isoveljeäni, hain toveruutta ja hyväksyntää. Milloin olin harjoituskappaleena niskalenkkiä harjoiteltaessa, milloin mönkijän perässä pulkassa istumassa, milloin tekemässä "mahaplätsejä" järvenkylässä.. Kunhan vaan veli huomas. Kerran hyppäsin "selkäplätsin" niin että

kirpiää pakkausaamua.

Huomenta! Hermot oli kireellä taas tänäkin aamuna.  Vaikka aamu oli kaikinpuolin onnistunut ja onnellinen. Ensimmäinen suuri ilo oli, kun isäntä ja minä, molemmat, yhdessä, nousimme lasten kanssa, eikä vaan toinen. Siivottiinkin yhdessä. Mukavampi aloittaa päivä kun siivotaan yhdessä eilisen sotkuja. Joita ei siivota ikinä illalla. Olen nauttinut näistä pakkasaamuista. Ihanan raikasta. Ihossa se vaan näkyy heti. Kuivaa ja koppuraa ja halkeilee ja kaikki mitä joka vuosi ekoilla pakkasilla. Ja kaikilla pakkasilla ;D Ajattelin, että otan nyt oikein tälläisen rauhallisen kynttilöitä+rentoutusmusiikkia+kuppi kuumaa teetä+eilistä makaroonisalaattia-tunnelman ja täytän samalla tiskikoneen. Ja otinkin. Kaupanpäällisenä sain Pippurin kiljumaan viereen "anna, äiti, anna, äiti, anna", kun hän halusi tietokoneen itsellensä josta rentoutusmusiikki kuului. Sitten karkaan vessaan, vaivihkaa, suljen tosi hiljaa oven. 30 sekuntia ja Pippuri hakkaa ovea ja huutaa äiti avaa, äiti avaa,