Siirry pääsisältöön

Vanha valitus ja Itsenäisyyspäivä!






 Näinä kaaosviikkoina, kun kämppä on vaan sekaisin sekaisin sekaisin, on lohduttavaa palata vanhempiin valokuviin ja katsoa että tämän p*skaläävän voi saada vielä kuntoon. Ainakin hetkeksi.
Valokuvauskuntoon.

Suurin ongelmani on se, että kun ei tule selkärangasta eikä mistään muualtakaan siivoamisen taitoa, niin kokoajan siivotaan ja tulos ei näy, koska kokoajan myös sotketaan.
"vie mennessäs, tuo tullessas"
Ei anna meikäläisen aivot sellaista käskyä.




Se on voimiavievää, siivous on kuin joku jatkuva projekti. Massiivinen suoritus.
Usein kun aloitan siivoamisen, piirrän kodistamme kartan paperille.
Tämä kahdeksankymmeneneliön tönö muuttuu mielessäni ja paperille yhdeksän huoneen operaatioksi! :D
1. ETEINEN
2. KÄYTÄVÄ
3. VESSA
4. KEITTIÖ
5. MAKKARI
6.OLKKARI
7. ESIKON HUONE
8. KYLPYHUONE
9. SAUNA
JA HEI KYMMENES. PANNUHUONE!

Lapsesta asti olen jakanut huoneen mielessäni neljään osaan ja sitten pala kerrallaan, raivaan tilaa tyhjäksi. Eli siirrän sitä tavarakaaosta.

Pidän siisteydestä, mutten itse pysty siihen. Alle vuorokausi, niin jo näkyy. :D

Meillä on vieläkin kirjahyllyssä hääkiitoskortit.

Tulossa ovat.

Varmasti. Kerran vielä naimisissa ollaan! Isäntä muisti että tänään 6.12. oli meidän puolitoistavuotishääpäivä. <3


Isäntä toi joskus tämän kotiin tullessaan. :)

Keväällä Mummu halusi kuin väkisin kaupata meille keinutuolinsa. Laitoin vastaan aikani ja sitten suostuin.

Silloin perheessämme jylläsi norovirus, mummu miehensä kanssa asteli kämppään sisään ja ilmoitti että huonekalufirmasta päivää! (Toivat samalla meille sapuskaa ja juotavaa kun me vanhemmat oltiin sairastettu edellinen yö lue: maattiin vaakatasossa toimintakyvyttöminä ;/)

Minä huusin, että pihalle täältä, älkää koskeko mihinkään ovenkahvoihin! Oltiin sovittu, että tuovat vaan portille ulos eivätkä tule sisään!

No loppu hyvin kaikki hyvin, eivät sairastuneet noroon ja keinutuolikin sopii siihen aivan mainiosti! :)
Maalattiin myös keväällä tuo valkoinen hyllykkö. Siitä tuli vauvan vaatekaappi. Alunperin hylly oli ruskea. Ostettiin Otexia ja hypättiin hiomisvaiheen yli. Sitä useampaan kertaan ja spraymaalilla nuo kahvat hopeisiksi.
Yksi hyllynjalka jäi maalaamatta ja sitä se on vieläkin.

Tämän seinähyllyn myös maalasin Otexilla.
Hyllyn paikka on suunniteltu tuohon yläpuolelle, mutta tuossa se odottaa yhä laittajaansa. Kiviporaa tarvittaisiin ja sen hakeminen jostain on liian pitkä prosessi?

Hyvin toimii kynttilätelineenäkin!
Haaveilin pitkään valkoisesta virkatusta matosta.
Sitten näin jossain fb-kirpulla uuden ja suht edullisen maton.
Tein kaupat ja laitoin sen tähän keittiön lattiaan.
En kuitenkaan alkuun jättänyt sitä tähän, koska se muistutti väriltään meidän keittiön kaappeja, jotka eivät näköjään ole yhtään puhtaanvalkoiset. Keittiön kaapit näyttivät tosi likaisilta..



Kirppislöytönä saatiin keinu. Verhot on myös mummulta lainassa. Niinkuin keittiön pinnatuolit. Ja ja ja? :D Meillon mummun (78vee ) kanssa hyvä maku. Toi mulle juur parit housut kokeiltavaks!
Isäntä toi tämän taulun kotiin työpäivän jälkeen.
Oli kiva yllätys!

Otin vauvasta kuvat muutama kuukausi takaperin.
Olin niin suunnitellut, mitä otan tämän meidän new bornin kanssa.
Paljon kuvia ensimmäisinä viikkoina.

No kuinkas kävikään.

Aika kului. Ja minä kuvasin muiden lapsia. ;)

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Sen vaan sanon, että tovi vierähti, että sain hänet nukahtamaan tähän!






Kerroin aikaisemmassa postauksessa, kuinka hukkasin imuristamme sen pidikkeen, johon imuripussi laitetaan. Isäntä kävi tonkimassa myös roskiksen eikä löytynyt.

Nooo. Meikä väsähti tilanteeseen rikkaimuri+ robotti-imuri+tanskandogin karvanlähtö ja päätin että ostan uuden samanlaisen imurin, enkä nyt ala metsästämään jotain varaosaa, koska tarvitsen imurin juur nyt!
Soitin 118 ja täti yhdisti paikalliseen imurikauppaan. Kerroin, että lapsi nukkuu autossa, tulen juosten hakemaan imurin. Ja niin tein. Muutamaa päivää vaille vuosi sitten olin ostanut juuri samanlaisen imurin, kun edellinenkin meni konkurssiin. Hyvin on toiminut! Hiljainen kaveri!


Toivon synttärilahjaksi vuosia sitten h2o moppia ja sainkin sen!!

Se seisoi muutaman vuoden varastossa ja on nyt taas käytössä! Tämä on hyvä hyvä hyvä!
Täytyisi vaan löytää ne toiset päät, joilla voi siivota myös kylppäriä!





Tämä on synttärilahja serkkuplikalta! :)






**Seiskakuukautta on mun mielen lemppari-ikä meidän lapsilla. Alkaa näkymään persoona, tulemaan huumorintajua. Liikettä tulee muttei vielä paikasta toiseen liikkumista. Ei hampaita. Meillä on vauvat ollu vauvoja aina tosi pitkään. Niin pitkään, että aina pitää käydä jossain ylimääräisellä käynnillä arvioimassa. Vauva ei ole vierastanut vieläkään, josta olen iloinen. Elämä on todella paljon helpompaa kun ei ole kovaa vierastamista! Silti eroahdistusvaihe alkaa pikkuhiljaa näkymään ja perästä kuuluu, jos ei näy äitiä tarpeeksi nopeasti huoneeseen jossa neiti odottaa palveluksia! :D <3
 Tänään oli yrittäjän vapaapäivä.

Tai minä kävin firmalla pyörähtämässä. Sain kuvata aivan ihanan pienen prinsessan ja hänen koirasiskonsa :))


Loppupäivä oltiin vaan kotosalla. Esikko odotti kovasti joulukuusta. Isäntä haki sen varastosta.

Pallojen laittaminen kuuseen oli ihan ykköstä! <3

 Luulen, että on vielä toivoa karistaa sokeriraskausimetyskilot.

Jos sokerikola vaihtuu tähän. Tätä tulee juotua vähemmän kun ei ole niin hyvää!

Kiva kun luit! <3 
moikat! -j

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No nytkö sanoisin.....

Ajettiin Taysille viitenä päivänä peräkkäin. Stressi purkaantui aina matkoilla ajaessa. Itkin ja ja keksin mahtavia koomikoille sopivia juttuja elämästäni. Mietin, että olisin loistava koomikko ja sitten taas itkin. Ajoin poliisien kameraan Sasin mäessä ja nauroin, kun kuulin mielessäni poliisisedän kommentin autostaan, joka meni luultavast i näin "Saatan*n hiekkapil**u kiinni jäit!!" Minä en edes hiljentänyt, koska nopeutta, ylisellaista oli vain kymppi korkeintaan. Siinä hetkessä keskityin vain ajatukseen, kuinka vien viisivuotiaan poikani ensimmäistä kertaa verikokeeseen.... . Kantamista, itkua, juokse tai kuole ajatusta ja väkisin kiinnipitämistä oli tiedossa. Ja järkyn näköinen käsivarsi, kun suoni sai kunnolla osumaa. Puhuin itsekseni, että mikään ei meidän elämässä muutu. Tai muuttuu, mutta parempaan. Meillä ei ole syöpädiagnoosia, ei insuliinipiikkejä repussa, ei kuolemantuomiota. Meille tulee vaan ehkä perheeseen uusi nimi.  Nimi, johon olen tutustunut miele...

"VAARILLA ON SAARI---" 6.8.2016

Teksti kirjoitettu joulukuussa.  Koska joulukiireet odottavat, niin juuri niin, ne odottavat. 80 neliön kartanosta 1/9 osaa siivottuna. Päätin vähän lepuuttaa välissä ja palata kuvissa kesään. Veneretkeen Kyrösjärvellä, Taatan paatilla serkunpojan perheen kanssa.  Taatahan asuu saaressa. Se on hieno mies. Pidetään toisiamme ystävinä jopa. Annan atk-neuvoja välillä ja Taata tuo itsekeittämiään luomumehuja, vadelmia ja mitä milloinkin. Luna-koiralle aina myös jonkun herkun.  Meillä oli ihana iltapäivä! Taata haki satamasta, ajettiin(?) Haveriin jätskille. Sieltä vielä Saareen kylään. Siellä oli pelottava gramofoni, samanlainen mikä muumeissa. Se hieman sekoitti pakkaa, mutta loppuviimeksi kotiinlähtö sujui hyvin :)  Pieni  valokuvaaja otti nämä loppupään kuvat. Lasten pikkuserkku <3 Hienoja otoksia, selvästi taiteilijasielua ;) ------------------  Tein myös heinäkuun lopussa(...

Olkoon ensi vuosi paras kaikista!

Asetan itselleni kevyen tavoitteen, joka tulee otsikosta jo selville!  :) Kaikki negaatiot huomioiden, aion silti suhtautua tulevaan vuoteen, kuin elämäni parhaaseen vuoteen! On niin paljon rintaa puristavia asioita kannettu vuositolkulla mukana, että nyt en oikein jaksa niitä enää mukana kantaa. Aion myös toteuttaa haaveitani, olla rohkeampi ja oma-aloitteisempi. :) Sain yhdeltä ystävältäni watsappiviestillä linkin lauluun, kuuntelin kerran ja se oli kuin nyrkkisilmään. Kuuntelin kolmekymmentäkertaa lisää ja itkin vain. Laulu on: iDA Paul ja Kalle Lindroth, Hakuammuntaa :https://www.youtube.com/watch?v=KxQV4nT8kVE Se muistutti minua monesta asiasta, jotka kävin läpi biisiä kuuntelemalla. 1.Omasta aikaansaamattomuudestani, jonka takia minun haavelaulu jäi tekemättä. Tämä biisi oli kuin minun ajatukset luettuna, stemmat, sellainen simppeli versio, duetto, aihepiiri, kitaraa .. . Juuri tämänlaisen dueton olisin halunnut tehdä taitelijan kanssa, joka nykyään ...