Siirry pääsisältöön

Vanha valitus ja Itsenäisyyspäivä!






 Näinä kaaosviikkoina, kun kämppä on vaan sekaisin sekaisin sekaisin, on lohduttavaa palata vanhempiin valokuviin ja katsoa että tämän p*skaläävän voi saada vielä kuntoon. Ainakin hetkeksi.
Valokuvauskuntoon.

Suurin ongelmani on se, että kun ei tule selkärangasta eikä mistään muualtakaan siivoamisen taitoa, niin kokoajan siivotaan ja tulos ei näy, koska kokoajan myös sotketaan.
"vie mennessäs, tuo tullessas"
Ei anna meikäläisen aivot sellaista käskyä.




Se on voimiavievää, siivous on kuin joku jatkuva projekti. Massiivinen suoritus.
Usein kun aloitan siivoamisen, piirrän kodistamme kartan paperille.
Tämä kahdeksankymmeneneliön tönö muuttuu mielessäni ja paperille yhdeksän huoneen operaatioksi! :D
1. ETEINEN
2. KÄYTÄVÄ
3. VESSA
4. KEITTIÖ
5. MAKKARI
6.OLKKARI
7. ESIKON HUONE
8. KYLPYHUONE
9. SAUNA
JA HEI KYMMENES. PANNUHUONE!

Lapsesta asti olen jakanut huoneen mielessäni neljään osaan ja sitten pala kerrallaan, raivaan tilaa tyhjäksi. Eli siirrän sitä tavarakaaosta.

Pidän siisteydestä, mutten itse pysty siihen. Alle vuorokausi, niin jo näkyy. :D

Meillä on vieläkin kirjahyllyssä hääkiitoskortit.

Tulossa ovat.

Varmasti. Kerran vielä naimisissa ollaan! Isäntä muisti että tänään 6.12. oli meidän puolitoistavuotishääpäivä. <3


Isäntä toi joskus tämän kotiin tullessaan. :)

Keväällä Mummu halusi kuin väkisin kaupata meille keinutuolinsa. Laitoin vastaan aikani ja sitten suostuin.

Silloin perheessämme jylläsi norovirus, mummu miehensä kanssa asteli kämppään sisään ja ilmoitti että huonekalufirmasta päivää! (Toivat samalla meille sapuskaa ja juotavaa kun me vanhemmat oltiin sairastettu edellinen yö lue: maattiin vaakatasossa toimintakyvyttöminä ;/)

Minä huusin, että pihalle täältä, älkää koskeko mihinkään ovenkahvoihin! Oltiin sovittu, että tuovat vaan portille ulos eivätkä tule sisään!

No loppu hyvin kaikki hyvin, eivät sairastuneet noroon ja keinutuolikin sopii siihen aivan mainiosti! :)
Maalattiin myös keväällä tuo valkoinen hyllykkö. Siitä tuli vauvan vaatekaappi. Alunperin hylly oli ruskea. Ostettiin Otexia ja hypättiin hiomisvaiheen yli. Sitä useampaan kertaan ja spraymaalilla nuo kahvat hopeisiksi.
Yksi hyllynjalka jäi maalaamatta ja sitä se on vieläkin.

Tämän seinähyllyn myös maalasin Otexilla.
Hyllyn paikka on suunniteltu tuohon yläpuolelle, mutta tuossa se odottaa yhä laittajaansa. Kiviporaa tarvittaisiin ja sen hakeminen jostain on liian pitkä prosessi?

Hyvin toimii kynttilätelineenäkin!
Haaveilin pitkään valkoisesta virkatusta matosta.
Sitten näin jossain fb-kirpulla uuden ja suht edullisen maton.
Tein kaupat ja laitoin sen tähän keittiön lattiaan.
En kuitenkaan alkuun jättänyt sitä tähän, koska se muistutti väriltään meidän keittiön kaappeja, jotka eivät näköjään ole yhtään puhtaanvalkoiset. Keittiön kaapit näyttivät tosi likaisilta..



Kirppislöytönä saatiin keinu. Verhot on myös mummulta lainassa. Niinkuin keittiön pinnatuolit. Ja ja ja? :D Meillon mummun (78vee ) kanssa hyvä maku. Toi mulle juur parit housut kokeiltavaks!
Isäntä toi tämän taulun kotiin työpäivän jälkeen.
Oli kiva yllätys!

Otin vauvasta kuvat muutama kuukausi takaperin.
Olin niin suunnitellut, mitä otan tämän meidän new bornin kanssa.
Paljon kuvia ensimmäisinä viikkoina.

No kuinkas kävikään.

Aika kului. Ja minä kuvasin muiden lapsia. ;)

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Sen vaan sanon, että tovi vierähti, että sain hänet nukahtamaan tähän!






Kerroin aikaisemmassa postauksessa, kuinka hukkasin imuristamme sen pidikkeen, johon imuripussi laitetaan. Isäntä kävi tonkimassa myös roskiksen eikä löytynyt.

Nooo. Meikä väsähti tilanteeseen rikkaimuri+ robotti-imuri+tanskandogin karvanlähtö ja päätin että ostan uuden samanlaisen imurin, enkä nyt ala metsästämään jotain varaosaa, koska tarvitsen imurin juur nyt!
Soitin 118 ja täti yhdisti paikalliseen imurikauppaan. Kerroin, että lapsi nukkuu autossa, tulen juosten hakemaan imurin. Ja niin tein. Muutamaa päivää vaille vuosi sitten olin ostanut juuri samanlaisen imurin, kun edellinenkin meni konkurssiin. Hyvin on toiminut! Hiljainen kaveri!


Toivon synttärilahjaksi vuosia sitten h2o moppia ja sainkin sen!!

Se seisoi muutaman vuoden varastossa ja on nyt taas käytössä! Tämä on hyvä hyvä hyvä!
Täytyisi vaan löytää ne toiset päät, joilla voi siivota myös kylppäriä!





Tämä on synttärilahja serkkuplikalta! :)






**Seiskakuukautta on mun mielen lemppari-ikä meidän lapsilla. Alkaa näkymään persoona, tulemaan huumorintajua. Liikettä tulee muttei vielä paikasta toiseen liikkumista. Ei hampaita. Meillä on vauvat ollu vauvoja aina tosi pitkään. Niin pitkään, että aina pitää käydä jossain ylimääräisellä käynnillä arvioimassa. Vauva ei ole vierastanut vieläkään, josta olen iloinen. Elämä on todella paljon helpompaa kun ei ole kovaa vierastamista! Silti eroahdistusvaihe alkaa pikkuhiljaa näkymään ja perästä kuuluu, jos ei näy äitiä tarpeeksi nopeasti huoneeseen jossa neiti odottaa palveluksia! :D <3
 Tänään oli yrittäjän vapaapäivä.

Tai minä kävin firmalla pyörähtämässä. Sain kuvata aivan ihanan pienen prinsessan ja hänen koirasiskonsa :))


Loppupäivä oltiin vaan kotosalla. Esikko odotti kovasti joulukuusta. Isäntä haki sen varastosta.

Pallojen laittaminen kuuseen oli ihan ykköstä! <3

 Luulen, että on vielä toivoa karistaa sokeriraskausimetyskilot.

Jos sokerikola vaihtuu tähän. Tätä tulee juotua vähemmän kun ei ole niin hyvää!

Kiva kun luit! <3 
moikat! -j

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Raastan juustohöylällä sipulia leivän päälle??! siis hetkone??!

Tähän tilanteeseen havahduin. "Mitäs mä oikein teen??! " Olin reilu kaks vuotta sitte kokenut tämän saman "Mitäs mä oikein teen??!" fiiliksen, kun menin jääkaapille ja join kolme lasillista maitoa siltä seisomalta. Johan nyt. Voisko olla... Eihän ne oo viä myöhässä. Maanantaina alkaa. Eiku hetkonen. Katotaas kalenterista. Eiku ne piti alkaakin jo kaks päivää sitten. Sanon Isännälle. Ei se usko. Enhän mä oo superhedelmä. 18-vuotiaana makasin potilaspedillä yli 50-vuotiaan miesgynen tutkiessa paikkoja. Hän totesi, että sulla on kysta, iso hyvänlaatuinen kasvain oikeassa munasarjassa. Se voi itsekseen sieltä poksahtaa, se tekee tosi kipeetä ja soitat sitten tarvittaessa ambulanssia....  Ja sulla on myös monirakkulaiset munasarjat, PCO,  eli lapsia et tule todennäköisesti ainakaan luonnollisesti saamaan. ahaa, okei, kiitos tiedosta.... . . . . . . . Mä en saa lapsia ehkä ikinä. Jes. 4 vuotta tässä ajatuksessa. Isännälle oli aika vaikeaa myöntää suhteen alus

ke-la

"PIPPURI EI SAA KIUSATA ESIKKOA!" "TILITTÄÄ TÄSTÄ" (silittää tästä) vastaa Pippuri. Juu just niinhän se olikin, kas kun kukaan muu ei huomannu. Nuo majakka ja perävaunu. Niin suloisia silloin kun leikkivät sulassa sovussa. Ja silloin kun eivät. Maailman raivostuttavin pariskunta. Tämä äiti ei kerkiä laskeen kymmeneen kun menen selvittämään. Pippuri kiusaa tahallaan. Esikko vastaa fyysisesti. Kuukausi takaperin löytyi jo hampaanjälkiä molemmilta. No ei sillä. Tämä on hyvä, mutta kova koulu. Muistan isoveljeni kiristyslauseen lapsuudesta: "sä joko haet tai sä itket ja haet" esim. lihapiirakan jääkaapista :D Useimmiten hain ilman itkua. Yritin mielistellä kovin isoveljeäni, hain toveruutta ja hyväksyntää. Milloin olin harjoituskappaleena niskalenkkiä harjoiteltaessa, milloin mönkijän perässä pulkassa istumassa, milloin tekemässä "mahaplätsejä" järvenkylässä.. Kunhan vaan veli huomas. Kerran hyppäsin "selkäplätsin" niin että

kirpiää pakkausaamua.

Huomenta! Hermot oli kireellä taas tänäkin aamuna.  Vaikka aamu oli kaikinpuolin onnistunut ja onnellinen. Ensimmäinen suuri ilo oli, kun isäntä ja minä, molemmat, yhdessä, nousimme lasten kanssa, eikä vaan toinen. Siivottiinkin yhdessä. Mukavampi aloittaa päivä kun siivotaan yhdessä eilisen sotkuja. Joita ei siivota ikinä illalla. Olen nauttinut näistä pakkasaamuista. Ihanan raikasta. Ihossa se vaan näkyy heti. Kuivaa ja koppuraa ja halkeilee ja kaikki mitä joka vuosi ekoilla pakkasilla. Ja kaikilla pakkasilla ;D Ajattelin, että otan nyt oikein tälläisen rauhallisen kynttilöitä+rentoutusmusiikkia+kuppi kuumaa teetä+eilistä makaroonisalaattia-tunnelman ja täytän samalla tiskikoneen. Ja otinkin. Kaupanpäällisenä sain Pippurin kiljumaan viereen "anna, äiti, anna, äiti, anna", kun hän halusi tietokoneen itsellensä josta rentoutusmusiikki kuului. Sitten karkaan vessaan, vaivihkaa, suljen tosi hiljaa oven. 30 sekuntia ja Pippuri hakkaa ovea ja huutaa äiti avaa, äiti avaa,