Siirry pääsisältöön

moi.

Tiättekste sen fiiliksen kun...
oot tuhlannut koko illan netissä ja sitten kun pitäis painaa kassalla sitä osta-nappulaa, ni yhteys katkee... 

kun oot tuhlannut koko illan ja löytänyt noin 9% prosenttia hankittavista tuotteista.

silmät ristissä- iho pähkinäallergiassa- 

ohhoh. 

Joululahjat... Pippuri:
"Pippurille hemeemiä, Vauvalle kävelykälly ja Esikolle Punainen koijja" 

  
 Hammaslääkärissä käyty..
Ei kestä meikäläisen rahapussi yksityistä enempää.
Kaksi hampaan paikkausta sekä tarkastus. Kaksi käyntiä ja melkein 400 e mennyt.
Pakko katkaista hoitosuhde yksityiseen ja odottaa, että alkaa särkeen. Mennä sinne pelottavalle kunnalliselle häntä koipien välissä sanomaan, että korjaattekste.


Rillikiitäjäksi uudestaan.. 
Lompakko kevenee siinäkin hommassa yli viidelläsataa.. 
Mutta hei. aLOIN Itkemään siä penkissä kun setä kysyi, mitä näkyy.
Sanoin, että hmm. en ole varma. Paksuja kulmakarvoja ??
Eiii. Siinä oli neljä isoa kirjainta.
Sitten setä väänsi linssiä vai vaihtoiko ja näin ne kirjaimet.
Ja sit tuli se itku.
Koska ajattelin ja olen ollut siinä tiedossa ettei tätä näköä korjata enää millään konstilla ja nyt onkin luotto, että kun heitän kakkulat silmille niin vasemman silmän ei tarvii tehdä enää myös oikean silmän hommeja!     




Hei mikä siinä on, että kun toinen nukahtaa ni toinen herää?? Aina. 
Tai sitte koira ravistelee ja joku herää.

Mutta Pippuri auttoi juur siskoaan ja laittoi hälle tutin suuhun <3 Kun makaavat tuolla vierekkäin.. <3
 


Aamulla: 
 klo 8 menen tutustumaan Esikon tulevaan päiväkotiryhmään.
Sen jälkeen kiiruhdan kotiin ja muistelen, että onko Taysista tulossa hoitaja kotikäynnille heti 9 jäljestä vaiko vasta huomenna. 
Eli siivoanko aamuyön tunnit vaiko enkö siivoa.
Voisin siivotakin niin löytyis ne parit elintärkeät, esim pankkitunnarit ;) Annikalle tieto, toista kertaa rasti kädessä muistuttamassa siitä matkarahasta!! :P


No nyt, yritän saada tilauksen lähtemään ja mietin, että yritetäänkö me tänä vuonna oikeesti niitä kunnollisia joulukorttikuvia.... Mä en ehkä jaksas ees yrittää... Laitan syyn alapuolelle.
 moit. 

-jonna 

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Raastan juustohöylällä sipulia leivän päälle??! siis hetkone??!

Tähän tilanteeseen havahduin. "Mitäs mä oikein teen??! " Olin reilu kaks vuotta sitte kokenut tämän saman "Mitäs mä oikein teen??!" fiiliksen, kun menin jääkaapille ja join kolme lasillista maitoa siltä seisomalta. Johan nyt. Voisko olla... Eihän ne oo viä myöhässä. Maanantaina alkaa. Eiku hetkonen. Katotaas kalenterista. Eiku ne piti alkaakin jo kaks päivää sitten. Sanon Isännälle. Ei se usko. Enhän mä oo superhedelmä. 18-vuotiaana makasin potilaspedillä yli 50-vuotiaan miesgynen tutkiessa paikkoja. Hän totesi, että sulla on kysta, iso hyvänlaatuinen kasvain oikeassa munasarjassa. Se voi itsekseen sieltä poksahtaa, se tekee tosi kipeetä ja soitat sitten tarvittaessa ambulanssia....  Ja sulla on myös monirakkulaiset munasarjat, PCO,  eli lapsia et tule todennäköisesti ainakaan luonnollisesti saamaan. ahaa, okei, kiitos tiedosta.... . . . . . . . Mä en saa lapsia ehkä ikinä. Jes. 4 vuotta tässä ajatuksessa. Isännälle oli aika vaikeaa myöntää suhteen alus

Lusikat jakoon pikkulapsiarjessa.

En yhtään ihmettele, vaikka niin monesti pikkulapsiarjessa vanhemmat päätyvät eroon. Myös meillä on kaikki mahdollisuudet epäonnistuneeseen avioliittoon. Minä haaveilen väliaikaisesta asumuserosta todella usein. Keskimäärin 52 kertaa vuodessa. Ja Isäntä tietää sen.  On tiennyt jo monta vuotta. Mutta hän onneksi tietää, että en ole niin tosissani tämän -haaveeni- kanssa, että niin kävisi. (ja kukkahattutädit ovat ajatuksistaan nyt ihan hyshys. Minä haaveilen siitä, tädit ehkä salaisesti tapahtuvasta peppus****stä. Ehkä siis.  ) Usein mietin, että mitä jos pelkkä rakkaus ei vaan riitä pitämään perhettä koossa. Lapsen saaminen tuo mukanaan paljon lisäkysymyksiä parisuhteeseen. Teistä tulee vanhempia. Teillä on omia mielipiteitä. Teidän lapsilla on mielipiteitä. Teillä kaikilla viidellä on halu toimia sen oman mielipiteen mukaan. Ja usein se aiheuttaa lisäkysymyksiä. Jopa eripuraa. Se tuo mukanaan myös tunteita potenssiin sata. Huoli, ilo, murheet, rakkaus. Vastuu. --

kirpiää pakkausaamua.

Huomenta! Hermot oli kireellä taas tänäkin aamuna.  Vaikka aamu oli kaikinpuolin onnistunut ja onnellinen. Ensimmäinen suuri ilo oli, kun isäntä ja minä, molemmat, yhdessä, nousimme lasten kanssa, eikä vaan toinen. Siivottiinkin yhdessä. Mukavampi aloittaa päivä kun siivotaan yhdessä eilisen sotkuja. Joita ei siivota ikinä illalla. Olen nauttinut näistä pakkasaamuista. Ihanan raikasta. Ihossa se vaan näkyy heti. Kuivaa ja koppuraa ja halkeilee ja kaikki mitä joka vuosi ekoilla pakkasilla. Ja kaikilla pakkasilla ;D Ajattelin, että otan nyt oikein tälläisen rauhallisen kynttilöitä+rentoutusmusiikkia+kuppi kuumaa teetä+eilistä makaroonisalaattia-tunnelman ja täytän samalla tiskikoneen. Ja otinkin. Kaupanpäällisenä sain Pippurin kiljumaan viereen "anna, äiti, anna, äiti, anna", kun hän halusi tietokoneen itsellensä josta rentoutusmusiikki kuului. Sitten karkaan vessaan, vaivihkaa, suljen tosi hiljaa oven. 30 sekuntia ja Pippuri hakkaa ovea ja huutaa äiti avaa, äiti avaa,