Siirry pääsisältöön

37+1 ja Isännän ylimääräinen vapaapäivä

klo 8:00 Nää on mun lemppareita.

Yrittäjän "ylimääräiset" vapaapäivät. Kiitos uskonnolle tästäkin vapaapäivästä. :)


Mun olo on virkeä. En joutunut nousemaan kertaakaan sängystä yön aikana. Pippuri joi yhden vesipullon ja kertaakaan en vaihtanut vaippaa. Esikko heräsi ennen viittä. Tänään se ei kuitenkaan haitannut, koska olin saanut maata kokoyön lähes samassa asennossa. (eli vaihdellut kylkeäää hitaasti puhisten ja ähisten ja juuri kun saavutan hyvän asennon niin vauva herää potkimaan ja kääntyy itsekin parempaan asentoon)

Olo alkaa olemaan väliinsä hyvinkin raihnainen. Nivusiin sattuu, raskausarpiin sattuu, supistaa, närästää, iho halkeilee atopian takia, joutuu pelkäämään pitkiä aivastuspyrähdyksiä, vauvan runsaat venyttelyt kylkiluihin jne.. . . .
MUTTA. Nämä vaivat yleensä jakautuvat koko kellonympäryställe niin ei kuormitu kerralla liikaa. ;D

"KITALA POIS" -Pippuri

"KITALA POIS"-Esikko

Tämän aamun käskyt minulle.

Toin kitaran Melbalta(liikkeeltä) kotiin pari vkoa sitten. Se oli ollut siellä marraskuusta asti. Oli pakko saada vähän rämpyttää. 10 minuuttia sainkin soitella rauhassa makkarissa, kunnes Pippuri tuli sanomaan "Missä tutti on? Kitala pois. Lisää mämmäm.(lisää vettä pulloon) Haluun isin viekkuun" Selvä se. :D

No ainakin pääsen joskus itsekkäästi yksin soittelemaan johonkin, kun lapset ei enää kestä kuunnella. Kiitos siitä myös heille, mammalle omaa aikaa! ;D

Synnytys lähenee. Ja mua vähän pelottaa. Mä vihaan sitä hommaa. Vaikka palkinto onkin suuri. Mun mielestä siinä ei oo mitään luonnollista. Ei mun synnytyksissä ainakaan. (Mä kiroon ja vääntelehdin ja valitan ja hikoan ja huudan ja puhisen ja satamuutaeläimellistäjuttuapäälle.) Jos kysyttäis siltä Antti-pojalta, lääkäriopiskelijalta, joka seurasi Pippurin synnytyksen olis varmasti samaa mieltä.. . . . . . . ! :D Se seisoi siellä nurkassa valkoisena.

Kävin Taysissa kontrollissa. 36+0, vauvan painoarvio oli 2800gr. Hänellä on tukkaa, koska ultrassa näkyi kinaa tukassa. Ei kuulemma paljoa mutta vähän. Hänen jalkansa oli 6,6cm. Ja hän on tyttö. Varmistus tuli! Painoarvio lasketulle ajalle on noin 3600gr. Tohtorilla oli mukana kaksi opiskelijaa. Tyttö ja poika. Ja heti tiesin että poika pääsee tekemään kaiken saman perässä  mitä tohtorikin tekee.
Oli silti mukava käynti.
Halusin varmistuksen sille, että sektiota ei kannata tehdä.
Siis minä olisin sen halunnut, mutta en osannut tarpeeksi perustella kantaani. Ja siinä painaa se, että tulisi kuukauden nostelukielto. Eli ei Pippurin kantamista, ei Esikon kantamista, ei Koiran kanssa kävelyä..
Ei onnistuis oikein. Jos ei ole ihan pakko.
Silti jännään, kuinka toivun tavallisesta synnytyksestä. Pari viikkoa meni viimeksi että kivut loppuivat.

Tavoite on sama kuin viimeksiki, eli potilashotelliin olis mahtavaa päästä ja ite kävellen.
Viimeksi vauva meni suoraan teholle ja minä pyörätuolilla osastolle eli ei ihan suunnitelman mukaan. Mutta toivotaan! :)

Yritän nyt saada aikaiseksi vuokrata TENS-laitteen, että saisin asentaa sen heti kotona kun supistukset alkavat. Silloin siitä on vielä hyötyä. Suosittelen tutustumaan käyttöohjeisiin ennen H-hetkeä...  Ystäväni muistutteli ja varmisteli useaan kertaan ennen Pippurin syntymää, että olenhan tutustunut. No en ollut. Supistukset tulivat heti kolmen minuutin välein. Mutta loppuviimeksi saatiin lätkät selkään :D


Firmakin oli edustettuna, muutama pussi mukaan mikäli tulee oksu. Mikä ei onneksi tullut.

Synnytystä edeltävä iltana käytiin saunomassa siskon rantasaunalla. Aamulla 3:30 meni vedet ja 5:00 oltiin jo Taysilla täysin auki. Silti tyttö vasta syntyi 9:14(?). Molemmissa synnytyksissä ollut ongelma etteivät meinaa laskeutua. Samanlailla Esikon syntymää edeltävänä iltana olin saunomassa siskon rantasaunalla. Tällä kertaa kokeilen samaa jos menee yliajalle? :)  


Meillä on valokuvastudio omasta takaa. Mutta. Yhtään raskauskuvaa en ole tässä raskaudessa siellä ikuistanut. Olisi pitänyt. Koska nyt massu on aiwan revennyt.  Tai no, ehkä nekin kastemadot tarvis ikuistaa kun ovat vielä punaisia, loppuelämän ne näkyy sitten enää vaaleina rantuina.




Esikko rakasti seistä sateessa. <3


Vauvakuumetta haeskelen kun näitä kuvia valkkailin <3

Seuraavassa kirjoituksessa voin näyttää kuinka olen valmistellut tulevaa kämpässä ja vaatekaapissani :)

Hyvää pääsiäistä kaikille <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Raastan juustohöylällä sipulia leivän päälle??! siis hetkone??!

Tähän tilanteeseen havahduin. "Mitäs mä oikein teen??! " Olin reilu kaks vuotta sitte kokenut tämän saman "Mitäs mä oikein teen??!" fiiliksen, kun menin jääkaapille ja join kolme lasillista maitoa siltä seisomalta. Johan nyt. Voisko olla... Eihän ne oo viä myöhässä. Maanantaina alkaa. Eiku hetkonen. Katotaas kalenterista. Eiku ne piti alkaakin jo kaks päivää sitten. Sanon Isännälle. Ei se usko. Enhän mä oo superhedelmä. 18-vuotiaana makasin potilaspedillä yli 50-vuotiaan miesgynen tutkiessa paikkoja. Hän totesi, että sulla on kysta, iso hyvänlaatuinen kasvain oikeassa munasarjassa. Se voi itsekseen sieltä poksahtaa, se tekee tosi kipeetä ja soitat sitten tarvittaessa ambulanssia....  Ja sulla on myös monirakkulaiset munasarjat, PCO,  eli lapsia et tule todennäköisesti ainakaan luonnollisesti saamaan. ahaa, okei, kiitos tiedosta.... . . . . . . . Mä en saa lapsia ehkä ikinä. Jes. 4 vuotta tässä ajatuksessa. Isännälle oli aika vaikeaa myöntää suhteen alus

ke-la

"PIPPURI EI SAA KIUSATA ESIKKOA!" "TILITTÄÄ TÄSTÄ" (silittää tästä) vastaa Pippuri. Juu just niinhän se olikin, kas kun kukaan muu ei huomannu. Nuo majakka ja perävaunu. Niin suloisia silloin kun leikkivät sulassa sovussa. Ja silloin kun eivät. Maailman raivostuttavin pariskunta. Tämä äiti ei kerkiä laskeen kymmeneen kun menen selvittämään. Pippuri kiusaa tahallaan. Esikko vastaa fyysisesti. Kuukausi takaperin löytyi jo hampaanjälkiä molemmilta. No ei sillä. Tämä on hyvä, mutta kova koulu. Muistan isoveljeni kiristyslauseen lapsuudesta: "sä joko haet tai sä itket ja haet" esim. lihapiirakan jääkaapista :D Useimmiten hain ilman itkua. Yritin mielistellä kovin isoveljeäni, hain toveruutta ja hyväksyntää. Milloin olin harjoituskappaleena niskalenkkiä harjoiteltaessa, milloin mönkijän perässä pulkassa istumassa, milloin tekemässä "mahaplätsejä" järvenkylässä.. Kunhan vaan veli huomas. Kerran hyppäsin "selkäplätsin" niin että

kirpiää pakkausaamua.

Huomenta! Hermot oli kireellä taas tänäkin aamuna.  Vaikka aamu oli kaikinpuolin onnistunut ja onnellinen. Ensimmäinen suuri ilo oli, kun isäntä ja minä, molemmat, yhdessä, nousimme lasten kanssa, eikä vaan toinen. Siivottiinkin yhdessä. Mukavampi aloittaa päivä kun siivotaan yhdessä eilisen sotkuja. Joita ei siivota ikinä illalla. Olen nauttinut näistä pakkasaamuista. Ihanan raikasta. Ihossa se vaan näkyy heti. Kuivaa ja koppuraa ja halkeilee ja kaikki mitä joka vuosi ekoilla pakkasilla. Ja kaikilla pakkasilla ;D Ajattelin, että otan nyt oikein tälläisen rauhallisen kynttilöitä+rentoutusmusiikkia+kuppi kuumaa teetä+eilistä makaroonisalaattia-tunnelman ja täytän samalla tiskikoneen. Ja otinkin. Kaupanpäällisenä sain Pippurin kiljumaan viereen "anna, äiti, anna, äiti, anna", kun hän halusi tietokoneen itsellensä josta rentoutusmusiikki kuului. Sitten karkaan vessaan, vaivihkaa, suljen tosi hiljaa oven. 30 sekuntia ja Pippuri hakkaa ovea ja huutaa äiti avaa, äiti avaa,