Siirry pääsisältöön

37+1 ja Isännän ylimääräinen vapaapäivä

klo 8:00 Nää on mun lemppareita.

Yrittäjän "ylimääräiset" vapaapäivät. Kiitos uskonnolle tästäkin vapaapäivästä. :)


Mun olo on virkeä. En joutunut nousemaan kertaakaan sängystä yön aikana. Pippuri joi yhden vesipullon ja kertaakaan en vaihtanut vaippaa. Esikko heräsi ennen viittä. Tänään se ei kuitenkaan haitannut, koska olin saanut maata kokoyön lähes samassa asennossa. (eli vaihdellut kylkeäää hitaasti puhisten ja ähisten ja juuri kun saavutan hyvän asennon niin vauva herää potkimaan ja kääntyy itsekin parempaan asentoon)

Olo alkaa olemaan väliinsä hyvinkin raihnainen. Nivusiin sattuu, raskausarpiin sattuu, supistaa, närästää, iho halkeilee atopian takia, joutuu pelkäämään pitkiä aivastuspyrähdyksiä, vauvan runsaat venyttelyt kylkiluihin jne.. . . .
MUTTA. Nämä vaivat yleensä jakautuvat koko kellonympäryställe niin ei kuormitu kerralla liikaa. ;D

"KITALA POIS" -Pippuri

"KITALA POIS"-Esikko

Tämän aamun käskyt minulle.

Toin kitaran Melbalta(liikkeeltä) kotiin pari vkoa sitten. Se oli ollut siellä marraskuusta asti. Oli pakko saada vähän rämpyttää. 10 minuuttia sainkin soitella rauhassa makkarissa, kunnes Pippuri tuli sanomaan "Missä tutti on? Kitala pois. Lisää mämmäm.(lisää vettä pulloon) Haluun isin viekkuun" Selvä se. :D

No ainakin pääsen joskus itsekkäästi yksin soittelemaan johonkin, kun lapset ei enää kestä kuunnella. Kiitos siitä myös heille, mammalle omaa aikaa! ;D

Synnytys lähenee. Ja mua vähän pelottaa. Mä vihaan sitä hommaa. Vaikka palkinto onkin suuri. Mun mielestä siinä ei oo mitään luonnollista. Ei mun synnytyksissä ainakaan. (Mä kiroon ja vääntelehdin ja valitan ja hikoan ja huudan ja puhisen ja satamuutaeläimellistäjuttuapäälle.) Jos kysyttäis siltä Antti-pojalta, lääkäriopiskelijalta, joka seurasi Pippurin synnytyksen olis varmasti samaa mieltä.. . . . . . . ! :D Se seisoi siellä nurkassa valkoisena.

Kävin Taysissa kontrollissa. 36+0, vauvan painoarvio oli 2800gr. Hänellä on tukkaa, koska ultrassa näkyi kinaa tukassa. Ei kuulemma paljoa mutta vähän. Hänen jalkansa oli 6,6cm. Ja hän on tyttö. Varmistus tuli! Painoarvio lasketulle ajalle on noin 3600gr. Tohtorilla oli mukana kaksi opiskelijaa. Tyttö ja poika. Ja heti tiesin että poika pääsee tekemään kaiken saman perässä  mitä tohtorikin tekee.
Oli silti mukava käynti.
Halusin varmistuksen sille, että sektiota ei kannata tehdä.
Siis minä olisin sen halunnut, mutta en osannut tarpeeksi perustella kantaani. Ja siinä painaa se, että tulisi kuukauden nostelukielto. Eli ei Pippurin kantamista, ei Esikon kantamista, ei Koiran kanssa kävelyä..
Ei onnistuis oikein. Jos ei ole ihan pakko.
Silti jännään, kuinka toivun tavallisesta synnytyksestä. Pari viikkoa meni viimeksi että kivut loppuivat.

Tavoite on sama kuin viimeksiki, eli potilashotelliin olis mahtavaa päästä ja ite kävellen.
Viimeksi vauva meni suoraan teholle ja minä pyörätuolilla osastolle eli ei ihan suunnitelman mukaan. Mutta toivotaan! :)

Yritän nyt saada aikaiseksi vuokrata TENS-laitteen, että saisin asentaa sen heti kotona kun supistukset alkavat. Silloin siitä on vielä hyötyä. Suosittelen tutustumaan käyttöohjeisiin ennen H-hetkeä...  Ystäväni muistutteli ja varmisteli useaan kertaan ennen Pippurin syntymää, että olenhan tutustunut. No en ollut. Supistukset tulivat heti kolmen minuutin välein. Mutta loppuviimeksi saatiin lätkät selkään :D


Firmakin oli edustettuna, muutama pussi mukaan mikäli tulee oksu. Mikä ei onneksi tullut.

Synnytystä edeltävä iltana käytiin saunomassa siskon rantasaunalla. Aamulla 3:30 meni vedet ja 5:00 oltiin jo Taysilla täysin auki. Silti tyttö vasta syntyi 9:14(?). Molemmissa synnytyksissä ollut ongelma etteivät meinaa laskeutua. Samanlailla Esikon syntymää edeltävänä iltana olin saunomassa siskon rantasaunalla. Tällä kertaa kokeilen samaa jos menee yliajalle? :)  


Meillä on valokuvastudio omasta takaa. Mutta. Yhtään raskauskuvaa en ole tässä raskaudessa siellä ikuistanut. Olisi pitänyt. Koska nyt massu on aiwan revennyt.  Tai no, ehkä nekin kastemadot tarvis ikuistaa kun ovat vielä punaisia, loppuelämän ne näkyy sitten enää vaaleina rantuina.




Esikko rakasti seistä sateessa. <3


Vauvakuumetta haeskelen kun näitä kuvia valkkailin <3

Seuraavassa kirjoituksessa voin näyttää kuinka olen valmistellut tulevaa kämpässä ja vaatekaapissani :)

Hyvää pääsiäistä kaikille <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No nytkö sanoisin.....

Ajettiin Taysille viitenä päivänä peräkkäin. Stressi purkaantui aina matkoilla ajaessa. Itkin ja ja keksin mahtavia koomikoille sopivia juttuja elämästäni. Mietin, että olisin loistava koomikko ja sitten taas itkin. Ajoin poliisien kameraan Sasin mäessä ja nauroin, kun kuulin mielessäni poliisisedän kommentin autostaan, joka meni luultavast i näin "Saatan*n hiekkapil**u kiinni jäit!!" Minä en edes hiljentänyt, koska nopeutta, ylisellaista oli vain kymppi korkeintaan. Siinä hetkessä keskityin vain ajatukseen, kuinka vien viisivuotiaan poikani ensimmäistä kertaa verikokeeseen.... . Kantamista, itkua, juokse tai kuole ajatusta ja väkisin kiinnipitämistä oli tiedossa. Ja järkyn näköinen käsivarsi, kun suoni sai kunnolla osumaa. Puhuin itsekseni, että mikään ei meidän elämässä muutu. Tai muuttuu, mutta parempaan. Meillä ei ole syöpädiagnoosia, ei insuliinipiikkejä repussa, ei kuolemantuomiota. Meille tulee vaan ehkä perheeseen uusi nimi.  Nimi, johon olen tutustunut miele...

"VAARILLA ON SAARI---" 6.8.2016

Teksti kirjoitettu joulukuussa.  Koska joulukiireet odottavat, niin juuri niin, ne odottavat. 80 neliön kartanosta 1/9 osaa siivottuna. Päätin vähän lepuuttaa välissä ja palata kuvissa kesään. Veneretkeen Kyrösjärvellä, Taatan paatilla serkunpojan perheen kanssa.  Taatahan asuu saaressa. Se on hieno mies. Pidetään toisiamme ystävinä jopa. Annan atk-neuvoja välillä ja Taata tuo itsekeittämiään luomumehuja, vadelmia ja mitä milloinkin. Luna-koiralle aina myös jonkun herkun.  Meillä oli ihana iltapäivä! Taata haki satamasta, ajettiin(?) Haveriin jätskille. Sieltä vielä Saareen kylään. Siellä oli pelottava gramofoni, samanlainen mikä muumeissa. Se hieman sekoitti pakkaa, mutta loppuviimeksi kotiinlähtö sujui hyvin :)  Pieni  valokuvaaja otti nämä loppupään kuvat. Lasten pikkuserkku <3 Hienoja otoksia, selvästi taiteilijasielua ;) ------------------  Tein myös heinäkuun lopussa(...

Olkoon ensi vuosi paras kaikista!

Asetan itselleni kevyen tavoitteen, joka tulee otsikosta jo selville!  :) Kaikki negaatiot huomioiden, aion silti suhtautua tulevaan vuoteen, kuin elämäni parhaaseen vuoteen! On niin paljon rintaa puristavia asioita kannettu vuositolkulla mukana, että nyt en oikein jaksa niitä enää mukana kantaa. Aion myös toteuttaa haaveitani, olla rohkeampi ja oma-aloitteisempi. :) Sain yhdeltä ystävältäni watsappiviestillä linkin lauluun, kuuntelin kerran ja se oli kuin nyrkkisilmään. Kuuntelin kolmekymmentäkertaa lisää ja itkin vain. Laulu on: iDA Paul ja Kalle Lindroth, Hakuammuntaa :https://www.youtube.com/watch?v=KxQV4nT8kVE Se muistutti minua monesta asiasta, jotka kävin läpi biisiä kuuntelemalla. 1.Omasta aikaansaamattomuudestani, jonka takia minun haavelaulu jäi tekemättä. Tämä biisi oli kuin minun ajatukset luettuna, stemmat, sellainen simppeli versio, duetto, aihepiiri, kitaraa .. . Juuri tämänlaisen dueton olisin halunnut tehdä taitelijan kanssa, joka nykyään ...