Täydellinen laivareissu

"ÄITI MISSÄ TYTÖN PYLLY?"

hMM.

"Mikä pylly?"

Pippuri selasi googlen kuvahausta pallomeren kuvia. Laivareissua odotettiin kuin kuuta nousevaa. Pippuri ei ole vielä ikinä päässyt. (Paitsi masuasukkina)


Laitoin selaimen "isoksi", jotta näkyy kaikki kuvat.

Se äänen kirkkaus mikä kuului kun kyseinen kuva löytyi. "LÖYTYI!"
kuva lainattu netistä. (Petri Nygårdin sivu)

"Jooooo tota niinpä onkin,,, öö . " Sitten äitiä alkoi vähän naurattaan ja nii sai kuva vähän lisäarvoa Pippurin silmissä....! :D
-------------------

Vieläkin kroppa menee aaltojen mukana vaikka kotiuduttiin jo eilen illalla. Heiluttaa heiluttaa.
Kahden vuoden tauko laivareissuista vaatii veronsa näköjään. :)

Reissu oli mielestäni kertakaikkisen onnistunut! Meillä nyt sattuu ja tapahtuu mutta jos ei sattuisi, niin kyse ei olisi meidän perheestä.


Vikingin Grace on UPEA!! Nautin todella siitä kaikesta kauneudesta! Eli taidan tykätä uudesta, koska kaikki värimaailmasta huonekaluihin oli niin jees! Siellähän tuntui, että kuuluisi vähän "parempaan kastiin" . Oli niin hienoa jossain pizzaravintolassakin, että ei tämä lande ymmärtänyt yhtään miksi yhdeltä tiskiltä tilataan toista ja toiselta toista ja sitten vielä pitää mennä itse hakemaan kun se kiekon näköinen mötkäle alkaa huutamaan.


 ---------------

Pakkaamisvaihe on todella ressaava vaihe meikäläiselle.
Kuten jo monet lukijat tietävät, järjestyksen hallinta ja muutenkin kaikki tähän osa-alueeseen suuntaava työ on haastavaa. Ja voimia vievää.

Paljonko sitä tavaraa tarvitsee mukaan. Montako vaippaa? Monetko vaihtovaatteet?

Ensimmäistä kertaa ikinä  lähdimme siististä kodista liikenteeseen.
Isäntä ja lapset odottivat aikansa autossa, että sain kaiken kuntoon.
Noniin. Pääsin siis autolle. Isäntä oli pakannut tavarat autoon. Sitten tulin minä ja jätesäkki. Täysi jätesäkki täynnä vielä vaatteita ym. Mitä voi ehkä tarvita.

Karsisin matkalla vain tarvittavan mukaan.  Aika ei riittänyt vaikka koko päivä oli aikaa. Nauratti ja itketti samaan aikaan.
Aamun Isäntä etsi kelakortteja ja luottokorttiani mikä on ollut hukassa jo ainakin kuukauden.

En ole kantanut huolta, koska tiedän että jostain taas löytyy. Ja Löytyi! Varastosta jätesäkistä yhden laukun sivutaskusta. Jätesäkit ja siniset muovipussit on mun kavereita.

Autossa sanoin Isännälle, että miksi puhelimessani lukee "Ei verkkoa". Kun olin alkamassa kirjottamaan veljelleni viestiä koiran hoidosta. Sitten Isäntä ojensi  Soneran muovipussin ja yllätti taas. Pussissa oli uusi telefouni. Kauheeta sanoa, mutta materialisti minäni nosti päätään ja aloin itkemään onnesta! :D

Tämä puhelin oli vielä toimiva, jumitti kyllä väliin ja lasi on halki, mutta yllätyin kyllä, koska kyllä tällä olisi vielä pärjännyt!

Moni asia on painanut mieltä ja ollut sydämellä, niin tämä reissu tuli todella tarpeeseen! :)
Nyt on hemmoteltu olo.
 

-------------
-Pippurin vaippa täyttyi siinä ajassa kun puetiin, lähdettiin ja istuttiin automatka Turkuun. Sitten se  falskasi. Vaippa vaihdettiin siinä ihmismassassa huomaamatta.
-Vesilasi kaatui ravintolassa Esikolta.
-Pippurilla oli tosi monta kertaa kynsi kipeä.( Aina jos tapahtuu joku äksidentti ja joku näkee sen. Ahdistuu saamastaan huomiosta ja siirtää huomion kipeään kynteen)
-Pippuri on allerginen pähkinöille ja mantelille? Voimakas ihoreaktio.
-Pitkät päikkärit vaativat; Pissan vuodesohvaan sekä sänkyyn. Infoon nöyränä, kertomaan, eikä tullut edes lisämaksua.
-Esikolla meni aikaa ymmärtää että hei nyt ei olla hoplopissa että ei voi lähteä tanssilattialta juokseen leikkipaikalle tuosta vaan ja jättää äitiä tanssiin Pippurin kanssa toiselle puolen laivaa.
-Jos kolme päivää olin kuullut "haluun laivalle" niin laivareissussa kuului ehkä 300 kertaa "haluan kotiin"
-Luulin kokoajan että joku meikäläisistä alkaa kohta oksentaan jos pienikin rykäys kuului. Olin huonovointinen autossa, koska jouduin istumaan takimmaisessa penkissä. Ja olin huonovointinen laivassa koska se keinui. Ihanaa, että lapset ovat perineet Isänsä tasapainoelimen. Ei heiluta eikä oo huono olo.
-Vauva kulki kantorepussa laivalta autolle, koska matkarattaat olivat täynnä tavaraa.
-----
Nauroin Isännälle kun pyyhki yhden mukulan pyllyä hytin vessassa. Toinen työnsi vessan ovea kiinni kun Isännän jalka oli välissä. Pehmokoira oli hyvin lähellä menossa pyttyyn uimaan. Isäntä komentaa, ei tulosta.

Siinä hetkessä ymmärsin taas että mun työni on tätä kokoajan, nyt vaan luxus ympäristössä. Meilläkin arki muuttuu vähän kun ensi viikosta alkaen Esikko aloittaa kerhon kaksi kertaa viikossa. Katsotaan kuinka lähtee. Perhetyöntekijä on lupautunut mukaan toiselle kerralle. Päiväkotipaikan haen jos kerhoilu näyttää siltä että tarvis on. Käytiin torstaina puheterapeutilla ja häneltä saadaan lappu joka toimitetaan Koskariin ja Koskarista tohtori tekee lähetteen Taysille. Ja Taysilta saadaan lähete sitten puheterapiaan ja sitten alkaa puheterapiako?

No kotimatka alkoi ja ajettiin väärään suuntaankin perinteisesti muutama kymmentä kilometriä. Se ei haitannut koska lapset nukkuivat.

Katselin todella kaunista auringonlaskua ja mietin että jos jossain on " se taivas" johon meidän rakkaat siirtyvät kuoleman jälkeen niin se oli juur siellä.


--------------

Nyt kun kirjoitan tätä.
Istun lattialla ilmavaivoista kärsivän tanskandogin vieressä.
Kroppa heiluu edestakaisin niinkuin aalloissa olisin. Ja toi koira pieree vieressä.
Hajuherkkyys jäi raskauksista ja sen kyllä huomaan. huhu. Vauva heräsi, enkä pääse ylös kun jalat ovat niin puutuneet risti-istunnasta.

"Haluun seppuppia" (ketsuppia) huusi Pippuri unissaan aamusta. Laivareissusta jäi jotain uniinkin.
No moikat.
Kiva kun luit <3