Kerron pari, vaikka pitäisi kertoa pari tuhatta.
Heipat<3
Parempi kertoa, kuin olla kertomatta.
Laitan googlen päälle ja käytän omia esimerkkejä.
Jotta tietämys lisääntyisi ja sitä kautta myös ymmärrys.
Sekä itselläni, että kaikilla muilla jotka niin haluavat.
<3
Vielä 1980-luvulla autismista syytettiin ”jääkaappiäitejä”. Katsottiin, että ongelmat sosiaalisessa kanssakäymisessä ja itseensä vetäytymisessä olivat seurausta siitä, ettei äiti rakastanut lastaan tarpeeksi.
..Ajatelkaa tuota yläpuolella olevaa tekstiä omalle kohdallenne.
Sitä minäkin kysyin asiantuntijahoitajalta, että olenko itse aiheuttanut tämän....
"Kuriton kakara, jolle ei ikinä sanota ei, jota ei ikinä viedä mihinkään, jolla ei ole käytöstapoja ja joka ei syö mitään"
Wikipedia: "Autismi diagnosoidaan käyttäytymisessä havaittavien sosiaalisen vuorovaikutuksen poikkeavuuksien perusteella. Kielen kehityksen häiriöt ovat tavallisia. Autististen ihmisten hermojärjestelmä kuormittuu yleensä tavallista nopeammin. Lisäksi muiden ihmisten toiminta ja muut ympäristöstä tulevat ärsykkeet koetaan tyypillisesti tavanomaista voimakkaammin, mikä aiheuttaa tarpeen vetäytyä rauhalliseen ympäristöön ja pysytellä omissa oloissa tai laukaista stressiä niin sanotun stimmailun eli toistavan ja erikoiselta näyttävän käyttäytymisen avulla. Autistisilla ihmisillä on usein myös uni-valverytmin häiriöitä.
Monet autismikirjon oireet liittyvät aivojen hermosolujen glutaminergisen viestinvälitysjärjestelmän säätelyhäiriöön, johon liittyy tulehdusta aiheuttavien immunosytokiinien reseptoritoiminnan lisääntyminen. Tämä aiheuttaa autismiin liittyvän autoimmuunityyppisen aivojen tulehdustilan, joka tuhoaa aivosoluja.
Autististen lasten mantelitumake kasvaa lopulliseen kokoonsa huomattavasti aikaisemmin kuin valtaväestön lapsilla, mikä saattaa selittää joillakuilla autistisilla lapsilla esiintyvää ahdistuneisuutta.
Kehitysvammaisten autistien elimistöstä on löytynyt myös tavanomaista enemmän tappajasoluiksi kutsuttuja t-lymfosyyttejä, joiden määrä näyttäisi korreloivan toiminnanohjauksen häiriöiden kanssa.
Akuuttiin stressivasteeseen liittyvät adrenokortikotropiini- ja beta-endorfiinitasot ovat autistisilla henkilöillä usein huomattavasti korkeampia kuin valtaväestöllä[ On myös huomattu, että autististen lasten kortisolipitoisuudet normalisoituvat yhteisleikin jälkeen muita lapsia hitaammin.
Tutkimuksissa on havaittu, että useiden normaaleina pidettyjen aistimusten vastaanottaminen virittää autististen lasten autonomisen hermoston pitkittyneeseen ylivireystilaan jopa 70 prosentilla autistilapsista
Autistisilla ihmisillä on yliaktiivinen hermosto. Tämän vuoksi hyvin monenlaiset tilanteet, toiminnot ja ympäristöt aiheuttavat ylikuormittumista ja tarvetta levätä ja hakeutua sellaisiin ympäristöihin ja tilanteisiin, jotka eivät kuormita. Kuormittavalle aistiärsykkeelle altistuminen saattaa johtaa liikahengitykseen ja siitä aiheutuvaan väsymykseen, päänsärkyyn, pahoinvointiin, pyörrytyksen tunteeseen tai astmakohtaukseen.
Meillä oli vaikeita hetkiä silloin 3-4 vuoden iässä, kun Esikko ei halunnut lähteä kylään mihinkään.
Jos päästiin autoon rauhassa, niin kiukku ja ahdistus tulivat kyläpaikan pihassa. Jouduin usein sanomaan, että ei voidakaan tulla. Esikko ahdistui niin kovasti, että nukahti usein jo matkalla kotiin siitä itkemisestä ja huutamisesta.
Joskus menimme kylään, kannoin Esikon eteiseen ja hän huusi eteisessä aikansa noin 15min ja sitten rauhoittuessaan suostui lähtemään leikkeihin ja loppuaika kyläreissusta onnistui. Usein kyläreissuilla jouduin sanomaan kun astuttiin ovesta sisään, että älkää puhuko hänelle mitään tai katsoko päin, antakaa sopeutua.
Meillä oli vaikeita hetkiä silloin 3-4 vuoden iässä, kun Esikko ei halunnut lähteä kylään mihinkään.
Jos päästiin autoon rauhassa, niin kiukku ja ahdistus tulivat kyläpaikan pihassa. Jouduin usein sanomaan, että ei voidakaan tulla. Esikko ahdistui niin kovasti, että nukahti usein jo matkalla kotiin siitä itkemisestä ja huutamisesta.
Joskus menimme kylään, kannoin Esikon eteiseen ja hän huusi eteisessä aikansa noin 15min ja sitten rauhoittuessaan suostui lähtemään leikkeihin ja loppuaika kyläreissusta onnistui. Usein kyläreissuilla jouduin sanomaan kun astuttiin ovesta sisään, että älkää puhuko hänelle mitään tai katsoko päin, antakaa sopeutua.
Intensiivisen kokemisen teoriaa (engl. the intense world theory) kehittänyt aivotutkija Kamila Markram on verrannut autistisen ylikuormittumisen aiheuttamaa tilaa tilaan, joka aiheutuisi krapulan ja useamman peräkkäin valvotun yön yhteisvaikutuksesta.
Kannerin autismi näkyy ulospäin usein ennen kaikkea sosiaalisen vuorovaikutuksen niukkuutena tai poikkeavuutena. Autistien mielenkiinto ei näyttäisi kohdistuvan luontaisesti muihin ihmisiin, vaan fyysiseen ympäristöön ja sen esinemaailmaan. Autistit saattavat vaikuttaa epäempaattisilta, mutta joidenkin tutkimusten mukaan he kokevat jopa voimakkaampaa empatiaa kuin valtaväestö.
Jos lähdemme kylään johonkin, suostuttelu menee yleensä niin, että kerromme mitä leluja siellä paikassa on. Esimerkiksi. Mennään mummulaan, siellä on se kiva vihreä keinu.
Meillä ei osata esittää yhtään enempää mitä ollaan. Esimerkkinä. Jos synttärilahjaksi Esikko saa jonkun epämieluisan lahjan, hän laittaa sen maahan ja kysyy: "missä juna on?"
Hänellä ei ole "taitoa" mielistellä, mitä jo seitsemän vuotiaat osaavat- esimerkkinä:Mummu antaa villasukat ja kiitetään kauniisti . Ei onnistu meillä.
Jos lähdemme kylään johonkin, suostuttelu menee yleensä niin, että kerromme mitä leluja siellä paikassa on. Esimerkiksi. Mennään mummulaan, siellä on se kiva vihreä keinu.
Meillä ei osata esittää yhtään enempää mitä ollaan. Esimerkkinä. Jos synttärilahjaksi Esikko saa jonkun epämieluisan lahjan, hän laittaa sen maahan ja kysyy: "missä juna on?"
Hänellä ei ole "taitoa" mielistellä, mitä jo seitsemän vuotiaat osaavat- esimerkkinä:Mummu antaa villasukat ja kiitetään kauniisti . Ei onnistu meillä.
Autisteilla tavataan esimerkiksi ekolaliaa eli kaikupuhetta, joka tarkoittaa yksittäisten sanojen tai lauseiden toistelua. Kaikupuhe on autistisen lapsen puheenoppimisen varhaisvaihe, jossa lapsi vastaa kysymykseen toistamalla sen, koska on jo tajunnut, että puheeseen kuuluu reagoida puheella[120]. Kaikupuhetta esiintyy myös silloin, kun lapsi on niin ylikuormittunut, että on kadottanut kykynsä ymmärtää puhetta. Autistinen lapsi saattaa myös harjoitella kieltä toistamalla esimerkiksi televisiosta kuulemiaan lauseita. Kanner havaitsi, että kaikupuhe lakkaa yleensä 5 ja 6 ikävuoden tienoilla samalla kun lapsen kieli kehittyy kommunikatiivisemmaksi ja hän oppii spontaanisti käyttämään oikein persoonapronomineja.
Meillä kaikupuhe on vieläkin tosi vahvana. Esikko nappaa lauseita piirretyistä, hän kelaa kohtia ees taas ja opettelee niitä. Pikkuhiljaa hän alkaa oppimaan sanoja siitä, sen jälkeen hän alkaa käyttämään niitä omiin tarpeisiin ja lopuksi oppii soveltamaan niitä. Esimerkki. jos piirretyssä on sanottu:"Minulla on jano, haluan appelsiinimehua" Niin Esikko oppii tuon lauseen, lopuksi hän oppii käyttämään lausetta: Minulla on jano, haluan maitoa ---Minulla on nälkä haluan leipää-
Meillä kaikupuhe on vieläkin tosi vahvana. Esikko nappaa lauseita piirretyistä, hän kelaa kohtia ees taas ja opettelee niitä. Pikkuhiljaa hän alkaa oppimaan sanoja siitä, sen jälkeen hän alkaa käyttämään niitä omiin tarpeisiin ja lopuksi oppii soveltamaan niitä. Esimerkki. jos piirretyssä on sanottu:"Minulla on jano, haluan appelsiinimehua" Niin Esikko oppii tuon lauseen, lopuksi hän oppii käyttämään lausetta: Minulla on jano, haluan maitoa ---Minulla on nälkä haluan leipää-
"mustavalkoisuus"
Multicolor-äiti, jonka mielestä mikään asia elämässä ei välttämättä ole mustavalkoista, kasvattaa lasta, jolle mustavalkoisuus on tärkeää, oikeastaan perusedellytys arjen sujuvuuden kannalta.
,
Jatkan näistä aiheista seuraavassa tekstissä.
"Wake up!"
"Wake up!"
"Kehonsa vanki"
Heipat<3
Kommentit
Lähetä kommentti