Vantaanreissu tehty. Omalla tyylilläni tietysti
Kiireellä. Meikit kävin ostamassa matkalta. Puhelimessa oli akkua 19% lähtiessä, joten arvatakin saattaa missä vaiheessa se loppui? Juur siinä vaiheessa kun liikenneympyrästä piti jatkaa suoraan, mutten nähnyt kuinka pitkälle ja käännyin yhtä risteystä aikaisemmin. Olin siis painanut reitin mieleeni siihen saakka kun liikenneympystä jatkettiin suoraan. Ajattelin että katson sitten lähempänä, mutta puhelin sanoi ettei hakutuloksia ja sitten akku loppui.
No kysyvä ei tieltä eksy, löysin perille hyvin ja 7 minuuttia ennen klo:12. Aiheutin hämmenystä hoitajlle kun lättäsin vanhan kelakorttini tiskiin, jossa oli vielä tyttönimi. Sanoi, että he ovat ettineet papereita uudella sukunimelläni eikä mistään löytäneet, mutta asi selkis pian ja hoitajaakin hymyilytti.
Tohtori sanoi silmistäni, että näkö on pysynyt ennallaan, onneksi. Tulosti wikipediasta sarveiskalvonpullistumasta infon ja kertoi instac(?), renkaasta joka olis mahdollista asettaa oikeaan silmään, tukemaan "virheasentoa". Päädyttiin kuitenkin siihen, ettei lähdetä kokeilemaan vielä sitä koska siinäkin on omat riskinsä. Ite pelkään sitä että jos silmän sisällä on joku muovirengas niin se todellakin tulee sieltä läpi kun pesen meikkejä ja hieron silmiäni kun ne kutiaa. Eli nyt mennään vaan seurannalla. Oikea silmä tule enää olemaan koskaan hyvä, mutta se ei haittaa vielä koska vaen näkee niin hyvin.
Aika näyttää. Toivotaan että vasen pysyy kunnossa piiiiiiitkään.
Sitten ajoin Jumboon, jossa serkku jo ootteli. Käytiin syömässä ravintolassa, otettiin alkuruokaa ja pääruokaa ja jälkiruokaa, kahvia. Kello on kohta puol kaksoista illalla enkä oo vieläkään syöny mitään ton ravintelireissun jälkeen, sen verran housunvyötäröö kiristi, että oli pakko avata nappi ajomatkaksi. :D
Menomatkalla Vantaalle vaihtelin radiokanavia; klassista, ja sitten herra kädelläsi jonain regeee versiona. Ja mä jammailin mukana. Siinä vaiheessa havahduin että nyt sitten sitä musiikkia elämään enemmän, et jos jo menee uskiskanavienki virret ni ny ryhdistäydytään. (en ite yleensä virsiä kuuntele muuta kuin kirkollisissa juhlissa)
Pistin viestiä iltasella takaspäin ajellessa veljelleni, että voisin tulla pikasesti moikkaan.
Hää oliki juu bändireeneissä ja ajattelin että nyt on pakko käydä vaikka tiesin että olis kiire kotiin kun isännän piti lähtee vielä takas töihin.
No menin moikkaan ja että oli hienoa. livenä musaa. puhetta mikrofonista. rakas veli. .
hienoa. mäki haluan. edes parit bändireenit jonku kans ennenko ootan vuosia ja tuun valkosen kepin kans sinne huitoon ku en nää ku sumua ;D
tunsin suurta kiitollisuutta kun selvisin reissusta kotiin asti. Lapset olivat ilosina vastassa. Hyvä olla välillä poiskin kotoo ni kerkee tulee ikävä. ;) <3
Sitte otin pois ihmisvaatteet, menin isännän vaatekaapiata hakeen soneran paidan ja kiskasin verkkarit jalkaan.
koti. <3
Kiireellä. Meikit kävin ostamassa matkalta. Puhelimessa oli akkua 19% lähtiessä, joten arvatakin saattaa missä vaiheessa se loppui? Juur siinä vaiheessa kun liikenneympyrästä piti jatkaa suoraan, mutten nähnyt kuinka pitkälle ja käännyin yhtä risteystä aikaisemmin. Olin siis painanut reitin mieleeni siihen saakka kun liikenneympystä jatkettiin suoraan. Ajattelin että katson sitten lähempänä, mutta puhelin sanoi ettei hakutuloksia ja sitten akku loppui.
No kysyvä ei tieltä eksy, löysin perille hyvin ja 7 minuuttia ennen klo:12. Aiheutin hämmenystä hoitajlle kun lättäsin vanhan kelakorttini tiskiin, jossa oli vielä tyttönimi. Sanoi, että he ovat ettineet papereita uudella sukunimelläni eikä mistään löytäneet, mutta asi selkis pian ja hoitajaakin hymyilytti.
Tohtori sanoi silmistäni, että näkö on pysynyt ennallaan, onneksi. Tulosti wikipediasta sarveiskalvonpullistumasta infon ja kertoi instac(?), renkaasta joka olis mahdollista asettaa oikeaan silmään, tukemaan "virheasentoa". Päädyttiin kuitenkin siihen, ettei lähdetä kokeilemaan vielä sitä koska siinäkin on omat riskinsä. Ite pelkään sitä että jos silmän sisällä on joku muovirengas niin se todellakin tulee sieltä läpi kun pesen meikkejä ja hieron silmiäni kun ne kutiaa. Eli nyt mennään vaan seurannalla. Oikea silmä tule enää olemaan koskaan hyvä, mutta se ei haittaa vielä koska vaen näkee niin hyvin.
Aika näyttää. Toivotaan että vasen pysyy kunnossa piiiiiiitkään.
Sitten ajoin Jumboon, jossa serkku jo ootteli. Käytiin syömässä ravintolassa, otettiin alkuruokaa ja pääruokaa ja jälkiruokaa, kahvia. Kello on kohta puol kaksoista illalla enkä oo vieläkään syöny mitään ton ravintelireissun jälkeen, sen verran housunvyötäröö kiristi, että oli pakko avata nappi ajomatkaksi. :D
Menomatkalla Vantaalle vaihtelin radiokanavia; klassista, ja sitten herra kädelläsi jonain regeee versiona. Ja mä jammailin mukana. Siinä vaiheessa havahduin että nyt sitten sitä musiikkia elämään enemmän, et jos jo menee uskiskanavienki virret ni ny ryhdistäydytään. (en ite yleensä virsiä kuuntele muuta kuin kirkollisissa juhlissa)
Pistin viestiä iltasella takaspäin ajellessa veljelleni, että voisin tulla pikasesti moikkaan.
Hää oliki juu bändireeneissä ja ajattelin että nyt on pakko käydä vaikka tiesin että olis kiire kotiin kun isännän piti lähtee vielä takas töihin.
No menin moikkaan ja että oli hienoa. livenä musaa. puhetta mikrofonista. rakas veli. .
hienoa. mäki haluan. edes parit bändireenit jonku kans ennenko ootan vuosia ja tuun valkosen kepin kans sinne huitoon ku en nää ku sumua ;D
tunsin suurta kiitollisuutta kun selvisin reissusta kotiin asti. Lapset olivat ilosina vastassa. Hyvä olla välillä poiskin kotoo ni kerkee tulee ikävä. ;) <3
Sitte otin pois ihmisvaatteet, menin isännän vaatekaapiata hakeen soneran paidan ja kiskasin verkkarit jalkaan.
koti. <3
Mukavia nuo sinun blogisi!
VastaaPoistaHeiiii, jos tykkäät vastailla tämmöisiin, niin blogissani olisi sinulle liuta kysymyksiä ;) http://www.lily.fi/blogit/inkaliljoja/haasteita-ja-kiitoksia
VastaaPoista