Vuosi sumussa-päivä prinsessana

MOI. Olen kohta 29,5 vuotias naisihminen ja oivalsin yhden asian. Koen jatkuvaa levottomuutta, sellaista tunnetta, että pitäisi olla joku toinenkin paikka missä olla ja asua. En usko, että lähitulevaisuudessa haluaisin omistaa omaa kesämökkiä, koska hiiret, homeet, kärpäset, punkit, kärmekset jne. Mutta se kerrostalo-osake. Tässähän siis puhutaan taas niin suuria, niinku eerotsäkpoti, olis takataskussa,  mutta aina pitää haaveilla. Soimaan usein itseäni siitä miksimiksimiksi tunnen tätä hirvittävää levottomuutta, siitä että pitäisi olla se toinen paikka. Saan paheksuntaa haaveistani siitä toisesta paikasta ... Sitten Oivallan. 29,5 vuotiaana. Että ei minun tarvitse soimata itseäni siitä tuntemuksesta. Se on osa minua. Se on minulle normi. Olen eroperheen lapsi, eli olen tottunut että minulla on kaksi kotia. Koko lapsuuden. Sitten kun tulen aikuiseksi, niin se tunne vaan pitäisi automaatiolla kadota? Kun on johonkin tottunut, siihen kasvanut ja pitänyt nor...

Teksti kirjoitettu joulukuussa.  Koska joulukiireet odottavat, niin juuri niin, ne odottavat. 80 neliön kartanosta 1/9 osaa siivottuna. Päätin vähän lepuuttaa välissä ja palata kuvissa kesään. Veneretkeen Kyrösjärvellä, Taatan paatilla serkunpojan perheen kanssa.  Taatahan asuu saaressa. Se on hieno mies. Pidetään toisiamme ystävinä jopa. Annan atk-neuvoja välillä ja Taata tuo itsekeittämiään luomumehuja, vadelmia ja mitä milloinkin. Luna-koiralle aina myös jonkun herkun.  Meillä oli ihana iltapäivä! Taata haki satamasta, ajettiin(?) Haveriin jätskille. Sieltä vielä Saareen kylään. Siellä oli pelottava gramofoni, samanlainen mikä muumeissa. Se hieman sekoitti pakkaa, mutta loppuviimeksi kotiinlähtö sujui hyvin :)  Pieni  valokuvaaja otti nämä loppupään kuvat. Lasten pikkuserkku <3 Hienoja otoksia, selvästi taiteilijasielua ;) ------------------  Tein myös heinäkuun lopussa(...

Sitten kun minusta tulee iso ja osaan numeroita paremmin,eli toivottavasti pian, haluan nettikaupan joka kantaa nimeä Menni & Miona. Sitten siellä on kaikkia tarpeellisia pikkulapsiarjen tuotteita. Kaikkia samassa paikassa. Ei tarvitse etsiä ja tuhlata satoja tunteja etsimiseen kun hakee yhtä sieltä ja toista tuolta. Sitä minä olen tehnyt. Tuhlannut aikaa. Haluaisin, ettei muiden tarvitsisi toimia samalla tapaa. Sitten siellä on alapalkissa Lucan lelunurkka, jossa on kaikkia kehittäviä leluja ja pelejä. <3 Pieni askel on otettu, mutta matkaa on vielä paljon, että olisin perillä. Luonnoksissa odottaa teksti, nytkö mä romahan. En saa kirjoitettua sitä loppuun vaikka tiedän tasan tarkkaan mitä sinne haluan sanoa. Tämä kevät on ollut kyllä haastava muistamattomille aivoilleni. pikkuKrapulassa ylioppilaskirjoituksiin meneminen on lastenleikkiä ollut tähän verrattuna. Huh.<3 Meillä täytettiin vuosia. Menni toukokuussa 3v. Ja Mio...

"jos mä vielä joskus tuun raskaaks, niin pukeudun sit kyllä nätisti" tämä vyö oli nuoruusvuosina lantiolla.... tämä sattui Tässä näitä kuvia, joissa ollaan ytimessä,  hoen usein "kokoajan joku on mua askeleen edellä"  Nää menee kyllä jo omaan piikkiin. n