MOI.
Olen kohta 29,5 vuotias naisihminen ja oivalsin yhden asian.
Koen jatkuvaa levottomuutta, sellaista tunnetta, että pitäisi olla joku toinenkin paikka missä olla ja asua.
En usko, että lähitulevaisuudessa haluaisin omistaa omaa kesämökkiä, koska hiiret, homeet, kärpäset, punkit, kärmekset jne.
Mutta se kerrostalo-osake.
Tässähän siis puhutaan taas niin suuria, niinku eerotsäkpoti, olis takataskussa,
mutta aina pitää haaveilla.
Soimaan usein itseäni siitä miksimiksimiksi tunnen tätä hirvittävää levottomuutta, siitä että pitäisi olla se toinen paikka.
Saan paheksuntaa haaveistani siitä toisesta paikasta...
Sitten Oivallan.
29,5 vuotiaana.
Että ei minun tarvitse soimata itseäni siitä tuntemuksesta.
Se on osa minua.
Se on minulle normi.
Olen eroperheen lapsi, eli olen tottunut että minulla on kaksi kotia.
Koko lapsuuden.
Sitten kun tulen aikuiseksi, niin se tunne vaan pitäisi automaatiolla kadota?
Kun on johonkin tottunut, siihen kasvanut ja pitänyt normaalina 20-vuotiaaksi asti kun osti ekan oman kodin, niin senkö jälkeen pitäisi vaan vaihtaa vaihde "nyt olet yhdessä paikassa" vaihteelle loppuelämäksi....
Niinkökö?
Olenko höpö vai tuntuuko siltä että yksi lukko löysi avaimen. ?
Ihanaa viikkoa kaikille!!
-Jonna <3
Olen kohta 29,5 vuotias naisihminen ja oivalsin yhden asian.
Koen jatkuvaa levottomuutta, sellaista tunnetta, että pitäisi olla joku toinenkin paikka missä olla ja asua.
En usko, että lähitulevaisuudessa haluaisin omistaa omaa kesämökkiä, koska hiiret, homeet, kärpäset, punkit, kärmekset jne.
Mutta se kerrostalo-osake.
Tässähän siis puhutaan taas niin suuria, niinku eerotsäkpoti, olis takataskussa,
mutta aina pitää haaveilla.
Soimaan usein itseäni siitä miksimiksimiksi tunnen tätä hirvittävää levottomuutta, siitä että pitäisi olla se toinen paikka.
Saan paheksuntaa haaveistani siitä toisesta paikasta...
Sitten Oivallan.
29,5 vuotiaana.
Että ei minun tarvitse soimata itseäni siitä tuntemuksesta.
Se on osa minua.
Se on minulle normi.
Olen eroperheen lapsi, eli olen tottunut että minulla on kaksi kotia.
Koko lapsuuden.
Sitten kun tulen aikuiseksi, niin se tunne vaan pitäisi automaatiolla kadota?
Kun on johonkin tottunut, siihen kasvanut ja pitänyt normaalina 20-vuotiaaksi asti kun osti ekan oman kodin, niin senkö jälkeen pitäisi vaan vaihtaa vaihde "nyt olet yhdessä paikassa" vaihteelle loppuelämäksi....
Niinkökö?
Olenko höpö vai tuntuuko siltä että yksi lukko löysi avaimen. ?
Ihanaa viikkoa kaikille!!
-Jonna <3
Kommentit
Lähetä kommentti