Taysin neurologian osaston viikko takana!
Neljänä päivänä ajeltiin, saatiin perjantai vapaaksi, kun kotiutus tehtiinkin jo torstaina.
Oli vaan puolet pidempi päivä sillon torstaina.
Hirvittävän kuluttavia päiviä jotenkin, vaikka mukavia ovatkin.
Siinä ollaan kuitenkin niin jotenkin siinä asian ytimessä ja tietenkin kartoitetaan niitä haasteita, että tuntuu että takki on ihan tyhjä jokaisen päivän jälkeen, vaikka kaikki olikin jo tänä vuonna tuttua juttua.
Lippualappua täytettäväksi, hakemuksia kelaan.
Sanoin, että haluaisin olla jo asiantuntija tässä autisminkirjossa, mutta aivan lapsenkengissä tämä opettelu vielä <3
(Tulevat kolmekybäset on vielä siinä vaiheessa, että toisille on vielä kutsutkin laittamatta! )
Jos joku on nyt varmaa, niin se, että Esikon koulupolku ei ole Hämeenkyrössä vaan Ikaalisissa.
Siellä koulussa on kuulemma muitakin autisminkirjolaisia.
Haluan käydä kaikki mahdollisuudet läpi...
Muutetaanko perheenä Ikaalisiin ja rakennetaan meille arki sinne?
Kaikki lapset kävisivät saman ala-asteen.
Meillä on toinen kauppa Ikaalisissa. Isäntä voisi ajella kyllä Hämeenkyröön. (Ja minä jossain vaiheessa Tampereelle)
Etuovi.com on ollut kovassa käytössä viimepäivät.
Vai kulkeeko Esikko taksilla ees taas ainakin seuraavat kuusi vuotta Hämeenkyrön ja Ikaalisten väliä ja pidetään kaikki muut palaset muuttumattomina?
Kyllä niin tekee moni muukin lapsi.
Toisaalta uuden alku houkuttaisi, mutta asia pitää miettiä jokaiselta kantilta.
Muuttaminen ajatuksena pelottaa tietysti myös.
Itse asunut tässä kylässä yhteensä 26 vuotta ja Isäntä vielä pidempään.
Tuleeko kerralla liikaa uutta?
Ei taloa tuosta noin vaan myydä.
Niinkun näette tekstistä, aika sekavaa. :)
Ystäväni ohje takataskussa: Plussat ja miinukset paperille.
Onhan tässä vielä hetki aikaa.
Meidän pitäisi aloittaa gluteeniton, maidoton ja karnosiini tabletit-- nämä mun omat toiveet.
Päälle vielä lääkärin ohjeet.
Muistettavaa muistamattomalle <3
Mutta fiilis on hyvä.
Meidän rakas poika.
Neljänä päivänä ajeltiin, saatiin perjantai vapaaksi, kun kotiutus tehtiinkin jo torstaina.
Oli vaan puolet pidempi päivä sillon torstaina.
Hirvittävän kuluttavia päiviä jotenkin, vaikka mukavia ovatkin.
Siinä ollaan kuitenkin niin jotenkin siinä asian ytimessä ja tietenkin kartoitetaan niitä haasteita, että tuntuu että takki on ihan tyhjä jokaisen päivän jälkeen, vaikka kaikki olikin jo tänä vuonna tuttua juttua.
Lippualappua täytettäväksi, hakemuksia kelaan.
Sanoin, että haluaisin olla jo asiantuntija tässä autisminkirjossa, mutta aivan lapsenkengissä tämä opettelu vielä <3
(Tulevat kolmekybäset on vielä siinä vaiheessa, että toisille on vielä kutsutkin laittamatta! )
Jos joku on nyt varmaa, niin se, että Esikon koulupolku ei ole Hämeenkyrössä vaan Ikaalisissa.
Siellä koulussa on kuulemma muitakin autisminkirjolaisia.
Haluan käydä kaikki mahdollisuudet läpi...
Muutetaanko perheenä Ikaalisiin ja rakennetaan meille arki sinne?
Kaikki lapset kävisivät saman ala-asteen.
Meillä on toinen kauppa Ikaalisissa. Isäntä voisi ajella kyllä Hämeenkyröön. (Ja minä jossain vaiheessa Tampereelle)
Etuovi.com on ollut kovassa käytössä viimepäivät.
Vai kulkeeko Esikko taksilla ees taas ainakin seuraavat kuusi vuotta Hämeenkyrön ja Ikaalisten väliä ja pidetään kaikki muut palaset muuttumattomina?
Kyllä niin tekee moni muukin lapsi.
Toisaalta uuden alku houkuttaisi, mutta asia pitää miettiä jokaiselta kantilta.
Muuttaminen ajatuksena pelottaa tietysti myös.
Itse asunut tässä kylässä yhteensä 26 vuotta ja Isäntä vielä pidempään.
Tuleeko kerralla liikaa uutta?
Ei taloa tuosta noin vaan myydä.
Niinkun näette tekstistä, aika sekavaa. :)
Ystäväni ohje takataskussa: Plussat ja miinukset paperille.
Onhan tässä vielä hetki aikaa.
Meidän pitäisi aloittaa gluteeniton, maidoton ja karnosiini tabletit-- nämä mun omat toiveet.
Päälle vielä lääkärin ohjeet.
Muistettavaa muistamattomalle <3
Mutta fiilis on hyvä.
Meidän rakas poika.
Kommentit
Lähetä kommentti