Siirry pääsisältöön

Kevät tulee! Rv 38+5

Aamut alkavat nykyään niin että taistelen aikaa vastaan... Silmät auki tai ainakin vähän sirrilleen, puolijuoksua suihkulle, ennenkuin aivastelukohtaus alkaa!
Kaksi kertaa jo hävinnyt tälle ikävälle keväänmerkille tällä viikolla!
Mun nenä-nielu alueella päivystää jonkinlainen muurahaisjoukkio joka lähtee liikkeelle kun käsky käy. Eli se ensimmäinen aivastus, jota seuraa kymmenen lisää!
Ne muurahaiset levittäytyvät aivastusten voimalla kohti korvia ja ottavat höyhenet käteensä, kutittelevat korvakäytäviä sen minkä ehtivät, toinen joukkio suuntaa nieluun ja tekee saman homman!  Keuhkoihin menevä joukkio nro 3. Ottaa nuppineulat käteensä ja pistävät niillä neuloilla keuhkoja tasaiseen tahtiin siihen saakka kun löytyy avaava astmapiippu 4. Joukkio suuntaa nenälle, ja sen varmaan tietää mitä nenässä tapahtuu aivastusten jälkeen. 5. Joukkio muistaa raskausviikkojen määrän.. suuntana siis virtsarakko. Siinä megatrampoliinillä hyppien niin kauan että jotain tapahtuu tai sitten ei. Jännän äärellä siis kerta toisensa jälkeen.
Kaikesta huolimatta kevät on mun yksi lemppari vuodenaika! Uuden alku. Joutsenet tulevat tuohon järvelle touhottamaan. Aurinkoa alkaa näkymään enemmän. Ei ole vielä hirveästi kaikkia pörriäisiä liikenteessä ym.

          Aamuyöstä tuli sellainen supistus että joutu hetken miettimään kuinka tässä nyt hengitellään! Ei kestänyt kauaa, unesta heräsin siihen. Tässä raskaudessa on ollut enemmän supistuksia kuin edellisissä. Oikeastaan kipeät supistukset ovat alkaneet edellisissä raskauksista vasta kun synnytys on käynnistynyt. Toisaalta toivon että tämä synnytys alkaisi samanlailla kuin edelliset, että herään vesienmenoon ja kipeät supistukset alkavat lähes heti. Lääkäri sanoi että jos synnytys käynnistyy samalla tavalla kun Pippurista niin voin soittaa ambulanssin. Eieiei. Se on aika painajaisvaihtoehto. Toivon että saisin mennä Isännän turvallisessa kyydissä, kiroilla niin kovaa kun sielu sietää, pitää "synnytyslaulua" häpeilemättä "äääääää, aaaaa" pitkiä vokaaleita mahdollisimman alhaalta möristen :D Viimeksi Pippuria synnyttäessä kävelin sen Taysin piiiitkän alakäytävän parissa osassa kun pysähdyin supistelemaan puolessa välissä matkaa. Ilmoittautuminenkin tapahtui niin että ojensin ajokorttini tiskille, nojasin seinään, mörisin ääääääätä, ja tens kaukosäädin kädessä! Luonnollista eikö?:)
     Tänään oli treffit Tensin-vuokraajan kanssa siwan pihassa! Tuli jotenkin hyvä olo kun on nyt yks apulaite jo heti kotoa käsin helppimässä supistusten kanssa!

Ajattelin aikaisemmin että jos vielä joskus raskaudun, nautin siitä ajasta, pidän kauniita vaatteita, ostan harkiten ja pidän itsestäni huolta...
Havahduin viime viikolla kahdesti, kun olin leikkaamassa saksilla kiristävistä alushousuista molemmille Reunoille lisäsenttejä.  15 kiloa ei tule pelkästään mahaan..! En kehtaa kertoa toista sittenkään mutta Isännänkin vaatekaappiin olen joutunut turvautumaan!:D
Tänään pukeuduin mustaan teddyhaalariin karvavuorellisten kumisaappaiden ja soneran mainospipon kera.

Yritän nyt tihentää tahtia kirjoituksissa kun ei taas tiedä millaisen härdellin vauvan syntymä tuo tullessaan! Kuvia en pysty lisäämään kännykällä tähän!:/
 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ke-la

"PIPPURI EI SAA KIUSATA ESIKKOA!" "TILITTÄÄ TÄSTÄ" (silittää tästä) vastaa Pippuri. Juu just niinhän se olikin, kas kun kukaan muu ei huomannu. Nuo majakka ja perävaunu. Niin suloisia silloin kun leikkivät sulassa sovussa. Ja silloin kun eivät. Maailman raivostuttavin pariskunta. Tämä äiti ei kerkiä laskeen kymmeneen kun menen selvittämään. Pippuri kiusaa tahallaan. Esikko vastaa fyysisesti. Kuukausi takaperin löytyi jo hampaanjälkiä molemmilta. No ei sillä. Tämä on hyvä, mutta kova koulu. Muistan isoveljeni kiristyslauseen lapsuudesta: "sä joko haet tai sä itket ja haet" esim. lihapiirakan jääkaapista :D Useimmiten hain ilman itkua. Yritin mielistellä kovin isoveljeäni, hain toveruutta ja hyväksyntää. Milloin olin harjoituskappaleena niskalenkkiä harjoiteltaessa, milloin mönkijän perässä pulkassa istumassa, milloin tekemässä "mahaplätsejä" järvenkylässä.. Kunhan vaan veli huomas. Kerran hyppäsin "selkäplätsin" niin että

Se pieni ääni

Se pieni ääni (Tytti Koivunen) https://www.youtube.com/watch?v=WVIj4mz5AoM säv. Annika Pudas, Jonna Ali-Kovero san. Annika Pudas, Jonna Ali-Kovero, Enna Sohvan paikkaa jos vaihtaa onni katoaa mitä jos ei tulekaan Me Naiset- tänään ajallaan jos joku autoni kylkee peruuttaa silloin elämä suistuu raiteltaan jos mun puhelu menee sun vastaajaan etkö mua enää rakastakaan? vaienna se pieni ääni joka päässäni huolet kasvattaa "Olenko itse onneni tiellä jos meen maailman ääriin onko se siellä? jos antaisin huulille luvan hymyillä, silmille säteillä oisko onni silloin tässä? " Kauan aikaa tän kaiken tahdoin saavuttaa voisitko mua muistuttaa, herättää tänään huomaamaan mullon iholla joku jota rakastaa peltikatolla sateen ropinaa ja mä sulle nää laulut laulaa saan mitä jos kaikki tää katoaa? vaienna se pieni ääni joka päässäni huolet kasvattaa "Olenko itse onneni tiellä jos meen maailman ääriin onko se siellä? jos antaisin huulille luvan hymyill

"Mä oon pilannu KAUNIIN lapseni"

Hei <3 Tämä on sellainen teksti, minkä julkaisemista olen miettinyt pitkään. Ja aina siirtänyt. Koska mietin, voiko tästä olla vahinkoa meidän perheelle. Tämän vuoden alussa Esikko oli neuvolassa, ylimääräisessä 3,5v neuvolassa, koska 3v neuvolassa ei halunnut tehdä suurinta osaa annetuista tehtävistä ja halusi vaan kotiin. Terveydenhoitajan kanssa sovittiin silloin että yritetään puolen vuoden päästä uudelleen. Tällä 3,5v neuvolakäynnillä Esikko teki melkein kaikki tehtävät mitä pyydettiin. Keskustelimme peloista, joita Esikolla on. Hän ei mm.halunnut mennä mihinkään sellaisiin paikkoihin, joihin hän ei halunnut mennä ja se oli niin. Piste. Muuten reaktio oli voimakas. Todella voimakas. Lopuksi terveydenhoitaja sanoi, että haluaisi tehdä lähetteen psykologille. Syyt; keskittymättömyys, levottomuus ja kehityksen tukeminen. Mun pieni maailmani murtui sinä päivänä. Mun seuralaiseksi kolmeksi kuukaudeksi tuli lause: "Mä oon pilannu KAUNIIN lapseni." Aina sen Kauniin,