Siirry pääsisältöön

heivaanhei

Taas vierähti tovi.

Olisi paljon asiaa, mutta aina tulee stoppi kun ajattelen että kirjoitan.

Olen suustani sellainen, etten aina välttämättä ajattele ennen kuin sanon, niin tämän kirjoittamisen kanssa on tullut sellaista että ajattelen sanoa ja sitten mietin etten sittenkään sano. Ja sitten jää kuukaudeksi.

Usein mietin että oon syntynyt huonon omantunnon kanssa. Kannan aina jostain huonoa omaatuntoa. Luulin, että se tunne on kaikilla sisäänrakennettuna, ennenkuin yksi äiti sanoi että vasta lapsen myötä on alkanut tuntemaan huonoa omaatuntoa kun esim. meikkaa ja lapsi on tyytymättömänä jalassa roikkumassa :) On päässyt helpolla ;)

Laitan viikonlopun kuvina. Runoilen sitten myöhemmin.


Saatiin ihania hääkortteja. <3 Ihastelin niitä taas vloppuna ja ajattelin laittaa ne seinälle esille. Homma jäi kuitenkin ihan puolitiehen kun saatiin äitiltä lainaan pari kaappia se isompi kaappi oli laitettava juur tälle seinälle mihin kortit sijoitin.














Isäntä oli vähän vastaan, kun meinasin jo pariin otteeseen tehdä isoo tilausta Pomp De Luxilta. Se on mun eka yritys tähän "materialismiin", että pukisin lapset kalliisti ja laadukkaasti.(Tää ei oo ees kallis merkki) Laatu ei oo sen parempi kuin tavis tokmanneissa, mutta tykkään kyllä tästä merkistä. Kuitenkin säästin isännän ressiltä ja tilasin neidille vaan yhden mekon .

60 asteen pesuohjelman käynyt Libero

Käytiin sanomas heipat mummin talolle ainakin vuodeksi, uusi mukava vuokralainen tsin lupaili että kylään saa tulla :)





Pippuri tunkee aina syliin istuun, lupaa kysymättä ;)

Anitan leopardikuosi <3


Tuomas-junat seurailevat kylpyhetkeä.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jos mä nyt avaan tän, "Kun sydämeen muutti suru pohjaton, 12.6.2017."

Aloitan alusta. Kolme viikkoa ja neljä päivää sitten. Tämä luonnos on ollut täällä 13.6. asti. Järkeväksi kokonaisuudeksi rakentaminen,  tämänkaltaisesta asiasta, ei vaan tahdo onnistua. Mitä lähemmäs mennään lauantaita, sitä enemmän ahdistaa.. Sitä suuremmaksi kasvaa varmuus siitä, että en ehkä pysty osallistumaan hautajaisiin. Olen jättänyt hyvästit jo kahdesti. Silloin kun Taata nostettiin veneen kannelle vedestä, taputin rintakehälle ja pyysin, "herää, ole kiltti, herää" Ja silloin kun istuin autossa arkun vieressä, pidin arkun kahvasta kiinni matkan Tampereelta Hämeenkyröön... Luonto antaa lohdutuksensa. Jokaisen kerran kun olen palannut tapahtumapaikalle, on joku luonnosta ollut läsnä. Ensin kettu, seuraavalla kerralla lokki, kolmannella kerralla ketunpoikanen ja neljännellä kerralla pupujussi. Kuinka sitten hoidan surun. Olenhan tuntenut surun aiemminkin. Alkuvaiheen selviän näin. *Tupakka. Ne päivät kun en polta tupakkaa, itken triplas...

Johan oli kuukausi ja viikko

PÄIKYN ALOITUS, MUSTELMA JA UNIRYTMI heti kipeenä kuivausrumpu rikki, pesukonekin? CANCER VIIMEINEN TURVAKÖYSI JA IRTISANOUTUMINEN talkoohenki ISOIN RIITA 11 VUOTEEN TALON TYHJÄYS JA VUOKRAEMÄNNÄN TITTELI LIISTERIPURKKI JA RUUVIMEISSELI HILJENTYMINEN POLIISIN PUHUTTELUSSA telefoonin takia plus se kameran välähdys. HERNE TISSISSÄ hääpuku keittiön pöydällä mun juttu valmennus mary kay talkoohenki mä oon väsymyksessäni laiminlyönyt paljon ystävyyssuhteita vertaistukiryhmä, tukiperhe, treffit/leffa/puoleenpäiväänastipötkötellen napanuorankatkaisun helppous tästä eteenpäin saikuttomat päivät päivähoito maissimaanantai. HERNE TISSISSÄ Onko se sama kuin silloin 8 vuotta sitten? Vai onko tää joku uus tuttavuus. Mulla on kaks ja puol viikkoa aikaa ennen lääkärikäyntiä. Oonhan mä käyny kaikki vaihtoehdot läpi, luonnollisesti google ja pahimmasta pienimpään vaarattomampaan pahaan. Mä nautin tästä kaksviikkosesta jokatapauksessa, jos sitä ei pysty ultraamaan sillä ke...

"VAARILLA ON SAARI---" 6.8.2016

Teksti kirjoitettu joulukuussa.  Koska joulukiireet odottavat, niin juuri niin, ne odottavat. 80 neliön kartanosta 1/9 osaa siivottuna. Päätin vähän lepuuttaa välissä ja palata kuvissa kesään. Veneretkeen Kyrösjärvellä, Taatan paatilla serkunpojan perheen kanssa.  Taatahan asuu saaressa. Se on hieno mies. Pidetään toisiamme ystävinä jopa. Annan atk-neuvoja välillä ja Taata tuo itsekeittämiään luomumehuja, vadelmia ja mitä milloinkin. Luna-koiralle aina myös jonkun herkun.  Meillä oli ihana iltapäivä! Taata haki satamasta, ajettiin(?) Haveriin jätskille. Sieltä vielä Saareen kylään. Siellä oli pelottava gramofoni, samanlainen mikä muumeissa. Se hieman sekoitti pakkaa, mutta loppuviimeksi kotiinlähtö sujui hyvin :)  Pieni  valokuvaaja otti nämä loppupään kuvat. Lasten pikkuserkku <3 Hienoja otoksia, selvästi taiteilijasielua ;) ------------------  Tein myös heinäkuun lopussa(...