Siirry pääsisältöön

Kevät tulee! Rv 38+5

Aamut alkavat nykyään niin että taistelen aikaa vastaan... Silmät auki tai ainakin vähän sirrilleen, puolijuoksua suihkulle, ennenkuin aivastelukohtaus alkaa!
Kaksi kertaa jo hävinnyt tälle ikävälle keväänmerkille tällä viikolla!
Mun nenä-nielu alueella päivystää jonkinlainen muurahaisjoukkio joka lähtee liikkeelle kun käsky käy. Eli se ensimmäinen aivastus, jota seuraa kymmenen lisää!
Ne muurahaiset levittäytyvät aivastusten voimalla kohti korvia ja ottavat höyhenet käteensä, kutittelevat korvakäytäviä sen minkä ehtivät, toinen joukkio suuntaa nieluun ja tekee saman homman!  Keuhkoihin menevä joukkio nro 3. Ottaa nuppineulat käteensä ja pistävät niillä neuloilla keuhkoja tasaiseen tahtiin siihen saakka kun löytyy avaava astmapiippu 4. Joukkio suuntaa nenälle, ja sen varmaan tietää mitä nenässä tapahtuu aivastusten jälkeen. 5. Joukkio muistaa raskausviikkojen määrän.. suuntana siis virtsarakko. Siinä megatrampoliinillä hyppien niin kauan että jotain tapahtuu tai sitten ei. Jännän äärellä siis kerta toisensa jälkeen.
Kaikesta huolimatta kevät on mun yksi lemppari vuodenaika! Uuden alku. Joutsenet tulevat tuohon järvelle touhottamaan. Aurinkoa alkaa näkymään enemmän. Ei ole vielä hirveästi kaikkia pörriäisiä liikenteessä ym.

          Aamuyöstä tuli sellainen supistus että joutu hetken miettimään kuinka tässä nyt hengitellään! Ei kestänyt kauaa, unesta heräsin siihen. Tässä raskaudessa on ollut enemmän supistuksia kuin edellisissä. Oikeastaan kipeät supistukset ovat alkaneet edellisissä raskauksista vasta kun synnytys on käynnistynyt. Toisaalta toivon että tämä synnytys alkaisi samanlailla kuin edelliset, että herään vesienmenoon ja kipeät supistukset alkavat lähes heti. Lääkäri sanoi että jos synnytys käynnistyy samalla tavalla kun Pippurista niin voin soittaa ambulanssin. Eieiei. Se on aika painajaisvaihtoehto. Toivon että saisin mennä Isännän turvallisessa kyydissä, kiroilla niin kovaa kun sielu sietää, pitää "synnytyslaulua" häpeilemättä "äääääää, aaaaa" pitkiä vokaaleita mahdollisimman alhaalta möristen :D Viimeksi Pippuria synnyttäessä kävelin sen Taysin piiiitkän alakäytävän parissa osassa kun pysähdyin supistelemaan puolessa välissä matkaa. Ilmoittautuminenkin tapahtui niin että ojensin ajokorttini tiskille, nojasin seinään, mörisin ääääääätä, ja tens kaukosäädin kädessä! Luonnollista eikö?:)
     Tänään oli treffit Tensin-vuokraajan kanssa siwan pihassa! Tuli jotenkin hyvä olo kun on nyt yks apulaite jo heti kotoa käsin helppimässä supistusten kanssa!

Ajattelin aikaisemmin että jos vielä joskus raskaudun, nautin siitä ajasta, pidän kauniita vaatteita, ostan harkiten ja pidän itsestäni huolta...
Havahduin viime viikolla kahdesti, kun olin leikkaamassa saksilla kiristävistä alushousuista molemmille Reunoille lisäsenttejä.  15 kiloa ei tule pelkästään mahaan..! En kehtaa kertoa toista sittenkään mutta Isännänkin vaatekaappiin olen joutunut turvautumaan!:D
Tänään pukeuduin mustaan teddyhaalariin karvavuorellisten kumisaappaiden ja soneran mainospipon kera.

Yritän nyt tihentää tahtia kirjoituksissa kun ei taas tiedä millaisen härdellin vauvan syntymä tuo tullessaan! Kuvia en pysty lisäämään kännykällä tähän!:/
 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Raastan juustohöylällä sipulia leivän päälle??! siis hetkone??!

Tähän tilanteeseen havahduin. "Mitäs mä oikein teen??! " Olin reilu kaks vuotta sitte kokenut tämän saman "Mitäs mä oikein teen??!" fiiliksen, kun menin jääkaapille ja join kolme lasillista maitoa siltä seisomalta. Johan nyt. Voisko olla... Eihän ne oo viä myöhässä. Maanantaina alkaa. Eiku hetkonen. Katotaas kalenterista. Eiku ne piti alkaakin jo kaks päivää sitten. Sanon Isännälle. Ei se usko. Enhän mä oo superhedelmä. 18-vuotiaana makasin potilaspedillä yli 50-vuotiaan miesgynen tutkiessa paikkoja. Hän totesi, että sulla on kysta, iso hyvänlaatuinen kasvain oikeassa munasarjassa. Se voi itsekseen sieltä poksahtaa, se tekee tosi kipeetä ja soitat sitten tarvittaessa ambulanssia....  Ja sulla on myös monirakkulaiset munasarjat, PCO,  eli lapsia et tule todennäköisesti ainakaan luonnollisesti saamaan. ahaa, okei, kiitos tiedosta.... . . . . . . . Mä en saa lapsia ehkä ikinä. Jes. 4 vuotta tässä ajatuksessa. Isännälle oli aika vaikeaa myöntää suhteen alus

Lusikat jakoon pikkulapsiarjessa.

En yhtään ihmettele, vaikka niin monesti pikkulapsiarjessa vanhemmat päätyvät eroon. Myös meillä on kaikki mahdollisuudet epäonnistuneeseen avioliittoon. Minä haaveilen väliaikaisesta asumuserosta todella usein. Keskimäärin 52 kertaa vuodessa. Ja Isäntä tietää sen.  On tiennyt jo monta vuotta. Mutta hän onneksi tietää, että en ole niin tosissani tämän -haaveeni- kanssa, että niin kävisi. (ja kukkahattutädit ovat ajatuksistaan nyt ihan hyshys. Minä haaveilen siitä, tädit ehkä salaisesti tapahtuvasta peppus****stä. Ehkä siis.  ) Usein mietin, että mitä jos pelkkä rakkaus ei vaan riitä pitämään perhettä koossa. Lapsen saaminen tuo mukanaan paljon lisäkysymyksiä parisuhteeseen. Teistä tulee vanhempia. Teillä on omia mielipiteitä. Teidän lapsilla on mielipiteitä. Teillä kaikilla viidellä on halu toimia sen oman mielipiteen mukaan. Ja usein se aiheuttaa lisäkysymyksiä. Jopa eripuraa. Se tuo mukanaan myös tunteita potenssiin sata. Huoli, ilo, murheet, rakkaus. Vastuu. --

ke-la

"PIPPURI EI SAA KIUSATA ESIKKOA!" "TILITTÄÄ TÄSTÄ" (silittää tästä) vastaa Pippuri. Juu just niinhän se olikin, kas kun kukaan muu ei huomannu. Nuo majakka ja perävaunu. Niin suloisia silloin kun leikkivät sulassa sovussa. Ja silloin kun eivät. Maailman raivostuttavin pariskunta. Tämä äiti ei kerkiä laskeen kymmeneen kun menen selvittämään. Pippuri kiusaa tahallaan. Esikko vastaa fyysisesti. Kuukausi takaperin löytyi jo hampaanjälkiä molemmilta. No ei sillä. Tämä on hyvä, mutta kova koulu. Muistan isoveljeni kiristyslauseen lapsuudesta: "sä joko haet tai sä itket ja haet" esim. lihapiirakan jääkaapista :D Useimmiten hain ilman itkua. Yritin mielistellä kovin isoveljeäni, hain toveruutta ja hyväksyntää. Milloin olin harjoituskappaleena niskalenkkiä harjoiteltaessa, milloin mönkijän perässä pulkassa istumassa, milloin tekemässä "mahaplätsejä" järvenkylässä.. Kunhan vaan veli huomas. Kerran hyppäsin "selkäplätsin" niin että