Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2018.

Kuinka luonto tulee lähelle vaikeina aikoina

Mulla on luonnoksissa yli 90 tekstin aloitusta. Kun elää arkea jo valmiiksi suurennuslasin alla erityislapsiperheenä yrittäjäperheenä jne. ja on saanut elämältä vastoinkäymisiä niin, alkaa varomaan sanojaan. Alkaa varomaan niitä tulevia hetkiä, jotta jos joskus se korttitalo hajoaa, voi joku ystävällinen lainata täältä lauseita. Koska tässä elämänvaiheessa on vielä sen verran hauras, ei taistelunhaluinen leijonaemo joka karjuu keskaripystyssä elämälle. .. Kuitenkin tasaisin väliajoin, tulee mieleen ne lukijat jotka saa itselleen mun blogista,, sen jonkun.. Mitä se kenellekin on. Haluaisin heille kertoa kuulumisia. Minä en ole mitenkään erityisen luontoihminen vaikka olen kasvissyöjä ja jaksan loputtomasti ihmetellä maailman kauneutta. Pelkään ötököitä ja hiiriä ja rottia ja hirvikärpäsiä. Rakastan metsää, mutta karhut, käärmeet, hirvarit ja punkit... Tiedätte kyllä. Miten eläimet tulevat lähelleni vaikeina hetkinä? Peurat, kettu, joutsen, jänis, *Kävin me

Bulgaria kutsuu, pakkaamista viidelle

Moikat! Kirjoitetaan välillä ihan arkista. Tai toisaalta hyvinkin arjesta poikkeavaa. Meillä on reissu Bulgarian Sunny Beachille ensi maanantaina. Nyt alkaa pakkaamisvaiheen miettiminen. Ensimmäinen järjenlähtö on jo koettu. Matkalaukkua en vielä hakenut varastosta vaan otin jätesäkin, johon lapsoset saavat pakata tärkeitä.(Ne tulee vaihtumaan vielä moneen kertaan näiden päivien aikana) Itse tyhjensin kellukkeista ja uimarenkaista ilmat. Järki lähti keskimmäiseltä kun nuorimmainen halusi kokeilla kellukkeita eikä tyhjätä niitä heti...! No nyt on taas rauha maassa ja Uskela hiljainen, joten jatketaan. Tämä blogiteksti taitaa jäädä vajaaksi, mutta aloitellaan. -kellukkeet ja uimarenkaat kolmelle -uikkarit viidelle -aurinkorasva -Relat -särkylääkkeet kaikille -vaippoja -uimavaippoja -lippalakit -aurinkolasit -vaatteet viidelle seitsemäksi päiväksi -kaikille kahdet kengät -perusrasvat -kaikille pientä tekemistä lentokoneeseen -rattaat -meikit, harjat, sha

Pari sanaa autismista.

Kerron pari, vaikka pitäisi kertoa pari tuhatta. Parempi kertoa, kuin olla kertomatta. Laitan googlen päälle ja käytän omia esimerkkejä. Jotta tietämys lisääntyisi ja sitä kautta myös ymmärrys. Sekä itselläni, että kaikilla muilla jotka niin haluavat.  <3 Vielä 1980-luvulla autismista syytettiin ”jääkaappiäitejä”. Katsottiin, että ongelmat sosiaalisessa kanssakäymisessä ja itseensä vetäytymisessä olivat seurausta siitä, ettei äiti rakastanut lastaan tarpeeksi. ..Ajatelkaa tuota yläpuolella olevaa tekstiä omalle kohdallenne. Sitä minäkin kysyin asiantuntijahoitajalta, että olenko itse aiheuttanut tämän.... "Kuriton kakara, jolle ei ikinä sanota ei, jota ei ikinä viedä mihinkään, jolla ei ole käytöstapoja ja joka ei syö mitään" Wikipedia: " Autismi diagnosoidaan käyttäytymisessä havaittavien sosiaalisen vuorovaikutuksen poikkeavuuksien perusteella. Kielen kehityksen häiriöt ovat tavallisia. Autististen ihmisten hermojärjestelmä ku

Puolen vuoden kirjoitustauko.

Luonnoksia , luonnoksia... Kello on viisi aamulla. Olen ollut tunnin hereillä. Noin seitsemän vuoden ajan olen toivonut sitä, että saisi nukkua kokonaisen yön ja herätä virkeänä. Nyt ollaan siinä pisteessä, että ollaan jo hyvin lähellä sitä suurta toivetta. Tänä yönä nuorimmainen heräsi kertaalleen, koska tutti puuttui. Tutti putosi eilen vessanpyttyyn ja illalla en jaksanut alkaa toisen tutin etsintätalkoisiin. Nukahtaminen meni pienen kiukun kautta ja yökin tosi hyvin. Ainoa joka piti hereillä jatkuvasti, oli kärpänen. Vasta neljältä olin -siinä kunnossa- eli enemmän tässä maailmassa, että ymmärsin nousta ylös ja lähteä hakemaan kärpäslätkää. Kun palasin, oli paikkani otettu ja en uskaltanut palata enää nuorimmaisen viereen, koska pelkäsin että tulee nukutushommia. Hain lasten pienen patjan, asetin kärpäslätkät(3kpl) kolmeen eri ilmansuntaan. Sammutin ilmalämpöpumpun, koska olkkari-makkari oli aivan liian viileä ja taas koko loppukämppä lähellä saunan lämpölukemia (ov

Muutetaanko Ikaalisiin?

Taysin neurologian osaston viikko takana! Neljänä päivänä ajeltiin, saatiin perjantai vapaaksi, kun kotiutus tehtiinkin jo torstaina. Oli vaan puolet pidempi päivä sillon torstaina. Hirvittävän kuluttavia päiviä jotenkin, vaikka mukavia ovatkin. Siinä ollaan kuitenkin niin jotenkin siinä asian ytimessä ja tietenkin kartoitetaan niitä haasteita, että tuntuu että takki on ihan tyhjä jokaisen päivän jälkeen, vaikka kaikki olikin jo tänä vuonna tuttua juttua. Lippualappua täytettäväksi, hakemuksia kelaan. Sanoin, että haluaisin olla jo asiantuntija tässä autisminkirjossa, mutta aivan lapsenkengissä tämä opettelu vielä <3 (Tulevat kolmekybäset on vielä siinä vaiheessa, että toisille on vielä kutsutkin laittamatta! ) Jos joku on nyt varmaa, niin se, että Esikon koulupolku ei ole Hämeenkyrössä vaan Ikaalisissa. Siellä koulussa on kuulemma muitakin autisminkirjolaisia. Haluan käydä kaikki mahdollisuudet läpi... Muutetaanko perheenä Ikaalisiin ja rakennetaan meille arki si